Elämänkokemusten yhteys asunnon laatukritiikkiin
Yli-Honkola, Reino (2018)
Yli-Honkola, Reino
Tampereen teknillinen yliopisto
2018
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4132-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4132-2
Tiivistelmä
Asuntotuotannossa uusien asuntojen valmistuminen asukkaiden käyttöön mahdollistaa asukkaille myönteisen elämyksen, sillä asukkaat odottavat pääsevänsä virheettömään ja toimivaan asuntoon. Rakennustöiden suorittajat antavat asuntojen valmistumisen jälkeen tavallisesti asuntojen omistajalle sopimusehtojen mukaisen takuun ja vastaavat takuuaikana mahdollisista virheistään ja puutteistaan.
Tämä tutkimus kohdistuu asuinkiinteistöjen rakennustöiden takuuaikaan, jossa asukkaiden laatukritiikin yhteyttä on tutkittu suhteessa heidän elämänkokemuksiinsa. Tutkimuksellisen viitekehyksen muodostavat systeeminen näkökulma ja ihmisnäkökulma. Systeeminen näkökulma sisältää laatu-, konflikti- ja asiakkuustutkimukset sekä ihmisnäkökulma ihmisen arvo-tutkimukset ja ihmisen koherenssiteorian. Aikaisempia tutkimuksia on olemassa tutkimuksen systeemi- ja ihmisnäkökulmien osa-alueista, mutta näiden välisiä yhteyksiä, kuten mahdollisia kausaalisia selittäviä tekijöitä, ei ole vielä tutkittu. Tehty tutkimuskokonaisuus ja sen tulokset kohdistuvat tähän tiedolliseen aukkoon.
Tutkimuksen käynnistäjänä on ollut tutkijan pitkäaikaisen asuntotuotannon kokemuksen perusteella syntynyt epäilys, että asuntokritiikki on yhteydessä elämänkokemuksiin. Tutkijan kokemuksen perusteella yleensä jokaisessa valmistuneessa asuntokiinteistössä on ainakin yksi tyytymätön asukas, joka esittää asuntonsa laatuun kohdistuvaa kritiikkiä. Hän saa usein myös mukaansa muita kiinteistön asukkaita arvostelemaan asuntojaan. Heidän toiminta voi olla erittäin haitallista asuntojen taloudellisille arvoille, sillä on mahdollista, että arvostelujensa johdosta kiinteistön asuntojen arvot laskevat.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin teemahaastatteluina, jossa kohteena olivat vuokra-talokiinteistöjen asukkaat. Saatujen tulosten mukaan asunnon laatukritiikki kohdistuu pää-asiassa urakoitsijan rakennustyön laatuun, epäkäytännöllisiin tuotteisiin, suunnitteluvirheisiin ja urakoitsijan takuukorjausten viivyttelyyn.
Asukas on asettanut elämänkokemustensa perusteilla elämänarvonsa tärkeysjärjestykseen. Tämä vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä asuntonsa laatuarvostelussa. Ne asukkaat, joilla on ollut elämässään vaikeuksia, esittävät vain vähän kritiikkiä asunnostaan. Heille tärkeämpää on selviytyä vaikeuksineen jokapäiväisestä elämästä. Myös tutkimuksessa mukana olleet omaa yritystään pyörittävät yrittäjät toimivat samoin. Heidän elämässä oma yrittäjyys on keskeistä. Tutkimuksessa ainoastaan yksi henkilö, jolla ei ollut elämässään vaikeuksia, esitti runsaasti asuntonsa laatukritiikkiä.
Tutkimuksessa korostui hyvän laadun merkitys. Hyvä laatu vähentää kritiikkiä ja ehkäisee riitoja sekä konflikteja. Kriittisyyttä voidaan oleellisesti vähentää asukkaisiin suunnatulla hyvällä tiedottamisella, hyvillä vuorovaikutustaidoilla sekä takuutöiden ripeällä suorittamisella. Välinpitämätön suhtautuminen asukkaan kritiikkiin ja korjaustöiden viivyttely johtaa todennäköisesti konfliktiin asukkaan kanssa.
Tämä tutkimus kohdistuu asuinkiinteistöjen rakennustöiden takuuaikaan, jossa asukkaiden laatukritiikin yhteyttä on tutkittu suhteessa heidän elämänkokemuksiinsa. Tutkimuksellisen viitekehyksen muodostavat systeeminen näkökulma ja ihmisnäkökulma. Systeeminen näkökulma sisältää laatu-, konflikti- ja asiakkuustutkimukset sekä ihmisnäkökulma ihmisen arvo-tutkimukset ja ihmisen koherenssiteorian. Aikaisempia tutkimuksia on olemassa tutkimuksen systeemi- ja ihmisnäkökulmien osa-alueista, mutta näiden välisiä yhteyksiä, kuten mahdollisia kausaalisia selittäviä tekijöitä, ei ole vielä tutkittu. Tehty tutkimuskokonaisuus ja sen tulokset kohdistuvat tähän tiedolliseen aukkoon.
Tutkimuksen käynnistäjänä on ollut tutkijan pitkäaikaisen asuntotuotannon kokemuksen perusteella syntynyt epäilys, että asuntokritiikki on yhteydessä elämänkokemuksiin. Tutkijan kokemuksen perusteella yleensä jokaisessa valmistuneessa asuntokiinteistössä on ainakin yksi tyytymätön asukas, joka esittää asuntonsa laatuun kohdistuvaa kritiikkiä. Hän saa usein myös mukaansa muita kiinteistön asukkaita arvostelemaan asuntojaan. Heidän toiminta voi olla erittäin haitallista asuntojen taloudellisille arvoille, sillä on mahdollista, että arvostelujensa johdosta kiinteistön asuntojen arvot laskevat.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin teemahaastatteluina, jossa kohteena olivat vuokra-talokiinteistöjen asukkaat. Saatujen tulosten mukaan asunnon laatukritiikki kohdistuu pää-asiassa urakoitsijan rakennustyön laatuun, epäkäytännöllisiin tuotteisiin, suunnitteluvirheisiin ja urakoitsijan takuukorjausten viivyttelyyn.
Asukas on asettanut elämänkokemustensa perusteilla elämänarvonsa tärkeysjärjestykseen. Tämä vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä asuntonsa laatuarvostelussa. Ne asukkaat, joilla on ollut elämässään vaikeuksia, esittävät vain vähän kritiikkiä asunnostaan. Heille tärkeämpää on selviytyä vaikeuksineen jokapäiväisestä elämästä. Myös tutkimuksessa mukana olleet omaa yritystään pyörittävät yrittäjät toimivat samoin. Heidän elämässä oma yrittäjyys on keskeistä. Tutkimuksessa ainoastaan yksi henkilö, jolla ei ollut elämässään vaikeuksia, esitti runsaasti asuntonsa laatukritiikkiä.
Tutkimuksessa korostui hyvän laadun merkitys. Hyvä laatu vähentää kritiikkiä ja ehkäisee riitoja sekä konflikteja. Kriittisyyttä voidaan oleellisesti vähentää asukkaisiin suunnatulla hyvällä tiedottamisella, hyvillä vuorovaikutustaidoilla sekä takuutöiden ripeällä suorittamisella. Välinpitämätön suhtautuminen asukkaan kritiikkiin ja korjaustöiden viivyttely johtaa todennäköisesti konfliktiin asukkaan kanssa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4905]