Kun strategiapöhinä tuli taloon: Tapaustutkimus strategioinnin kehittymisestä pluralistisessa asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Strategizing – i.e. the construction of strategy through social (inter)action – has been subject to relatively little academic scrutiny specifically in pluralistic expert organizations such as universities. Simultaneously, changes in universities’ operating environment, increasing managerialism and market-like pressures have increased the perceived need for strategic management also in universities. This, in turn, is manifested in various and substantial activities in and around strategizing – a phenomenon which I here call ‘strategy buzz’. Thus, the aim of this study is to increase our understanding about strategizing in the university context, including how it develops over time, and what outcomes it brings about. In addition, the aim is to facilitate the actual management of such organizations through this increased understanding.<br/><br/>The research strategy of this study is premised on a longitudinal single-case setting, because the research task necessitates rich informational access and close observational contact with the focal phenomenon. This research setup also enabled accumulating broad and rich data concerning how the internal and external stakeholders of the organization perceive the arrival of the ‘strategy buzz’ to the case organization, and the assessment of the implications such perceptions have for future strategizing within the organization. This study falls under the Strategy-as-Practice research tradition in the spirit of which the study is qualitative by nature and conducted with characteristically qualitative research methodology. In the analysis symbolic interactionism was used as a guiding perspective.<br/><br/>The results of the study indicate that supra-organizational practices have a significant and temporally increasing influence on the strategizing of the focal organization. In particular, societal discourses such as management by results, competition and change discourses appear especially prominent in this regard. The results also indicate that highly formalized and systems-mediated strategizing is not very appropriate in a pluralistic expert organization, because management control systems, for instance, and the perceived ‘mechanization’ of organizational life in general appear to create confusion and even disempowerment in a pluralistic expert organization. In other words, highly systems-mediated strategizing does not seem to be conducive towards inducing creativity and working towards shared organizational goals even if the managerial intentions behind such rigidly formalized and ‘mechanized’ strategizing are well-meaning.<br/><br/>The results of the study also suggest that strategizing in pluralistic expert organizations has some distinct qualities, which are not generally present in the context of contemporary profit-seeking corporate organizations. Such distinct qualities include e.g., cultural diversity and multivocality which, in turn, necessitate that strategizing in pluralistic expert organizations should be permissible and based on co-creation, instead of being manifested in a hegemonic strategy discourse which is generally perceived to originate from the top management.

Strategiointia eli strategian rakentumista sosiaalisen toiminnan kautta on monitahoisena ja dynaamisena ilmiönä tutkittu pluralistisissa asiantuntijaorganisaatioissa kuten yliopistoissa aiemmin varsin vähän. Samaan aikaan toimintaympäristön muutos ja yliopistojen laajeneva managerialisoituminen sekä markkinavetoistuminen ovat lisänneet yksityiseltä sektorilta tutun strategisen johtamisen vaadetta myös yliopistokontekstissa, mikä näyttäytyy ponnekkaana strategiointitoimeliaisuutena – ’strategiapöhinänä’. Näin ollen tämän tutkimuksen tavoitteena on kartuttaa ymmärrystä strategioinnista ja sen kehittymisestä sekä vaikutuksista yli ajan yliopistokontekstissa sekä tuottaa ymmärryksen avulla hyödynnettävää ja käytännönläheistä tietoa pluralististen asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen tueksi.<br/><br/>Tutkimusstrategiana käytettiin yhteen organisaatioon keskittyvää pitkittäistä tapaustutkimusasetelmaa, koska ilmiön syvällisen ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi on sen lähelle pääseminen tärkeää. Valittu tutkimusasetelma myös mahdollisti laajan ja rikkaan organisaation sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä koskevan aineiston, joka tuotti kuvan siitä, miten ko. sidosryhmät kokevat ’strategiapöhinän’ tulemisen taloon ja mitä vaikutuksia tällä on organisaation strategiointiin ja onnistumisen edellytyksiin. Tutkimus asemoituu strategia käytäntönä –tutkimuskenttään ja ohjaavana näkökulmana käytettiin symbolista interaktionismia, jonka hengessä tutkimus on luonteeltaan tulkinnallinen ja toteutettu laadullisin menetelmin.<br/><br/>Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yliorganisatorisilla käytännöillä on organisaation strategiointia hyvin merkittävästi ja ajan edetessä lisääntyvästi ohjaava vaikutus. Erityisen voimakkaasti näyttäytyvät yhteiskunnalliset diskurssit, kuten tulosjohtamis- ja kilpailudiskurssi sekä strategia- ja muutosdiskurssi. Tulokset osoittavat myös, että voimakkaasti formalisoituihin organisatorisiin käytäntöihin ja järjestelmävälitteisyyteen perustuva strategiointi ei vaikuta pluralistisen asiantuntijaorganisaation strategioinnin kannalta suotuisalta, sillä toimintaa pakottavasti ohjaavat johtamis- ja muut järjestelmät ja koettu ’koneistuminen’ tuottavat luovassa, pluralistisessa asiantuntijaorganisaatiossa hämmennystä ja lannistuneisuutta, eivätkä näin ollen välttämättä kannusta luovuuteen ja organisaation yleisten päämäärien eteen ponnisteluun järjestelmien taustalla olevista hyvistä tarkoitusperistä huolimatta.<br/><br/>Tämän tutkimuksen tulokset indikoivat myös, että strategioinnilla pluralistisissa asiantuntijaorganisaatioissa on erityispiirteitä verrattuna voittoa tavoitteleviin yritysorganisaatioihin. Kulttuurillisesta monimuotoisuudesta ja –äänisyydestä johtuen pluralistisissa asiantuntijaorganisaatioissa strategioinnin tulisi olla sallivaa ja ennemminkin organisaation jäsenten yhteisesti tuottamaa, kuin ylhäältä tuotetuksi koettu hegemoninen strategiadiskurssi.<br/>