Pienyrittäjän osaaminen kilpailuareenalla
Ojala, A. (2007)
Ojala, A.
Tampere University of Technology
2007
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200810021026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200810021026
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätehtävänä on kuvata makrotasolla pienyrittäjän kilpailuareenaa sekä mikrotasolla pienyrittäjän osaamista pienyrittäjän työn, pienyrityksen ja yritysympäristön näkökulmasta. Kilpailuareenalla tarkoitetaan pienyrittäjän yritysympäristöä ja makrotasolla globaalia yritysympäristöä.
Tutkimuskohteena on 29 pienyrittäjää, joiden yritykset sijaitsevat Pirkanmaalla. Toimialaltaan pienyritykset ovat ääripäitä: korkeaa teknologiaa käyttävät yritykset ja perinteisen metalliteollisuuden alan yritykset. Teknologian yrityksiä on tutkimuksessa 14 ja metallialan yrityksiä 15.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin kehittämään organisaation tiedonluomisen prosessimalliin. Mallia täydennetään Mahoneyn ja Sanchezin sekä van den Boschin ja van Wijkin mukaan tiedolla johtamisen kompetenssipohjaisella, yksilökeskeisellä kollektiivisella johtamistiedolla. Tutkimuksessa sovelletaan Porterin timanttimallia lähinnä pienyrittäjän yritysympäristön jäsentämiseen ja sitä täydennetään toimialaa koskevilla uhka- ja mahdollisuustekijöillä.
Tutkimuksen empiirinen materiaali on hankittu yhdistämällä erilaisia tiedonhankintamenetelmiä: haastattelulomake, nauhoitetut haastattelut ja observointiin perustuvat kenttäpäiväkirjat.
Tutkimuksessa käytetään grounded theory:n straussilaista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkean teknologian yrittäjät olivat koko ajan tekemisissä uuden tiedon kanssa. Korkean teknologian yrittäjät kytkivät tiedon tiiviisti osaamisen johtamisen viitekehykseen ja hyödynsivät strategisen uuden tiedon liiketoimintaosaamiseksi ja teknologiaosaamiseksi. Lisäksi korkean teknologian yrittäjillä oli kokonaisvaltainen ymmärrys ja abstrahointikyky toimialansa tulevaisuuden kehittymisestä intuitiona. Tämän vuoksi korkean teknologian yrittäjien tiedonkäsite on lähempänä know why tietoa kuin know how tietoa.
Metallialan yrittäjien osaamisen johtamisessa on enemmän operatiivisia piirteitä kuin korkean teknologian yrittäjien. Metallialan yrittäjien osaamisen johtaminen on lähellä yrittäjän työn ammatillista osaamista, tiedon käyttöä ammatissa tietyllä substanssialueella. Tällöin metallialan yrittäjien tiedonkäsite on lähempänä know how tietoa. Tiedon välisen eron toteaminen tutkimuskohteena olevien pienyrittäjien välillä on tutkimuksen keskeisin kontribuutio.
Tutkimuskohteena on 29 pienyrittäjää, joiden yritykset sijaitsevat Pirkanmaalla. Toimialaltaan pienyritykset ovat ääripäitä: korkeaa teknologiaa käyttävät yritykset ja perinteisen metalliteollisuuden alan yritykset. Teknologian yrityksiä on tutkimuksessa 14 ja metallialan yrityksiä 15.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin kehittämään organisaation tiedonluomisen prosessimalliin. Mallia täydennetään Mahoneyn ja Sanchezin sekä van den Boschin ja van Wijkin mukaan tiedolla johtamisen kompetenssipohjaisella, yksilökeskeisellä kollektiivisella johtamistiedolla. Tutkimuksessa sovelletaan Porterin timanttimallia lähinnä pienyrittäjän yritysympäristön jäsentämiseen ja sitä täydennetään toimialaa koskevilla uhka- ja mahdollisuustekijöillä.
Tutkimuksen empiirinen materiaali on hankittu yhdistämällä erilaisia tiedonhankintamenetelmiä: haastattelulomake, nauhoitetut haastattelut ja observointiin perustuvat kenttäpäiväkirjat.
Tutkimuksessa käytetään grounded theory:n straussilaista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkean teknologian yrittäjät olivat koko ajan tekemisissä uuden tiedon kanssa. Korkean teknologian yrittäjät kytkivät tiedon tiiviisti osaamisen johtamisen viitekehykseen ja hyödynsivät strategisen uuden tiedon liiketoimintaosaamiseksi ja teknologiaosaamiseksi. Lisäksi korkean teknologian yrittäjillä oli kokonaisvaltainen ymmärrys ja abstrahointikyky toimialansa tulevaisuuden kehittymisestä intuitiona. Tämän vuoksi korkean teknologian yrittäjien tiedonkäsite on lähempänä know why tietoa kuin know how tietoa.
Metallialan yrittäjien osaamisen johtamisessa on enemmän operatiivisia piirteitä kuin korkean teknologian yrittäjien. Metallialan yrittäjien osaamisen johtaminen on lähellä yrittäjän työn ammatillista osaamista, tiedon käyttöä ammatissa tietyllä substanssialueella. Tällöin metallialan yrittäjien tiedonkäsite on lähempänä know how tietoa. Tiedon välisen eron toteaminen tutkimuskohteena olevien pienyrittäjien välillä on tutkimuksen keskeisin kontribuutio.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4846]