Knowledge Work Performance Measurement in the New Ways of Working Context

Abstract

Organisaatiot ovat aina etsineet keinoja kehittää toimintaansa pysyäkseen mukana kilpailussa. Jotta organisaatio voisi menestyä myös tulevaisuudessa, on tärkeää, että kehityssuunnitelmat ja –päätökset perustuvat mahdollisimman hyvin tietoon. Suorituskyvyn mittaaminen tarjoaa tietoa johtamisen tueksi missä työympäristömuutoksissa olisi suurin potentiaali tällä hetkellä, sekä tietoa ovatko tehdyt muutokset olleet onnistuneita kuten oli suunniteltu. Nykyinen kiinnostus ja tarve uudelle mittausinformaatiolle on syntynyt, kun yhä useampi organisaatio on alkanut ajatella työntekijöitään voimavarana pelkkien kulujen sijaan. New Ways of Working (NewWoW) –käsite on kehitetty kuvaamaan työympäristömuutoksia, joissa tavoitteena on lisätä tietotyöntekijöiden mahdollisuutta itse vaikuttaa siihen, miten, koska ja missä työnsä tekee.<br/><br/>Tarve yleiselle suorituskyvyn mittaamiselle on korkea koska tällaiset isommat työympäristömuutokset ovat edelleen melko uusi juttu, eikä aiempaa kirjallisuutta tämän tapaisten työympäristömuutosten vaikutuksista ole kovin paljoa. Aiempi kirjallisuus sisältää paljon esimerkkejä yksittäisten työympäristömuutosten mittaamisesta monilla eri tieteenaloilla, esimerkiksi tilankäytön tai teknologian hyödyntämisen osalta. Kuitenkin kun puhutaan laajasta työympäristömuutoksesta, jossa koko johtamisen luonne muuttuu kontrolloinnista luottamukseen, on tärkeä, että muutosta johdetaan ja mitataan kokonaisuutena, jossa yhdistyvät mm. tilat, teknologia ja johtaminen. Aiempi kirjallisuus antaa hyvät lähtökohdat tutkimukselle, sillä suorituskyvyn mittaaminen, tietotyön suorituskyky ja mittaamisen haasteet ovat hyvin tiedossa. Kuitenkin käytännön esimerkit siitä miten tietotyön suorituskykyä mitataan ovat vähissä, varsinkin työympäristömuutosten osalta.<br/><br/>Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä miten tietotyön suorituskykyä voidaan mitata työympäristömuutosten (NewWoW) kontekstissa ja kehittää analyyttinen johtamistyökalu, jolla voidaan saada tietoa organisaation nykyisistä työskentelytavoista ja mitata muutosten vaikutuksia. Työn teoreettinen osuus rakentaa aiemman kirjallisuuden pohjalta viitekehyksen tietotyön suorituskyvystä, jonka mukaan fyysinen, virtuaalinen ja sosiaalinen ympäristö sekä yksilölliset työskentelytavat vaikuttavat siihen työntekijän työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työssä hyödynnetään aiempaa suorituskyvyn mittaamisen kirjallisuutta ja testataan, kuinka yleisesti käytetty mittaamisen prosessi soveltuu tähän kontekstiin. Työssä hyödynnetään case tutkimusta ja konstruktiivista tutkimusotetta tutkimuskysymyksiin vastaamisessa. Käytännönläheinen tutkimusfilosofia ohjaa tutkimusta kohti käytännönläheisiä johtamistyökaluja. Väitöskirja vetää yhteen viisi aiemmin julkaistua tutkimusartikkelia.<br/><br/>Väitöskirjalla on kaksi keskeistä tulosta, jotka vastaavat tutkimuksen tarkoitukseen. Ensimmäiseksi työ esittelee tähän kontekstiin mukaillun mittaamismallin perustuen yleiseen suorituskyvyn mittaamisen prosessiin. Keskeisessä osassa mittausprosessia on kirjallisuuden pohjalta rakennettu tietotyön suorituskyvyn viitekehys, joka auttaa hahmottamaan mittaamisen kokonaisuuden. Toiseksi työ kehittää ja validoi SmartWoW (Smart Ways of Working) työkalun tukemaan työympäristömuutosten suunnittelua ja vaikutusten mittaamista. Työkalu on kyselypohjainen ja se on helposti sovellettavissa eri kokoisiin työympäristömuutoksiin. Työkalu on osoittautunut hyödylliseksi käytännön johtamisessa, sillä sitä on käytetty jo 40:ssä organisaatiossa.<br/><br/>Väitöskirjan kontribuutio on siinä, että se esittelee suorituskyvyn mittaamisen käytäntöjä uudessa kontekstissa ja tarjoaa käytännön kokemuksia siitä, miten sitä voidaan käyttää tunnistamaan kehitystarpeita ja mittaamaan kehitystoimien vaikutuksia. Teoreettinen viitekehys on ollut keskeisessä roolissa siinä, että yleisiä suorituskyvyn mittausperiaatteita voidaan hyödyntää tässä kontekstissa. Toinen kontribuutio on SmartWoW työkalu ja kuinka sen avulla voidaan aiemmassa kirjallisuudessa esitettyihin mittaamisen haasteisiin ja tuottaa johtamisessa tarvittavaa tietoa. Vaikka työ täydentää hyvin aiemman tutkimuskirjallisuuden aukkoja, sen arvo myös käytännön johtamiseen on suuri. Molemmat työn keskeisistä tuloksista ovat suoraan otettavissa käyttöön päivittäisessä johtamisessa.

Organisations have always looked for ways to improve their activities in order to remain competitive. To be able to be successful in the long term, it is essential that the plans and decisions are made based on relevant information and knowledge. Performance measurement can offer information for the managers where the biggest potential for improvement is in the current situation and to know after the change whether it has worked out as it was supposed to do. The current need for new performance measurement information has risen as more and more organisations have started to consider their knowledge workers as an asset instead of a cost. The New Ways of Working (NewWoW) concept is created to describe changes where the knowledge worker has the autonomy to choose how, when and where the work is done.

The need for general performance measurement is high as the NewWoW concept is still quite new and there are hardly any previous studies measuring the effectiveness of NewWoW practices. The literature contains many examples of how performance measurement has been examined in specific interventions in many research areas, for example facilities management or information technology. However, while the NewWoW context covers many research areas it should be managed and measured as a whole. Previous literature offers a good framework for research as performance measurement; knowledge work performance and typical measurement challenges are well known. However, there are not many empirical examples for measuring knowledge work performance, especially in the NewWoW context. There are some measurement tools for knowledge work performance, but the measurement focuses on results and the measures for drivers are mostly missing.

The purpose of this study is to understand how to measure knowledge work performance in the NewWoW context and to construct an analytical managerial tool to help measure the organisation’s current work practices and the impacts of NewWoW initiatives. In the theoretical section, this study builds a framework for knowledge work performance. The framework suggests that the areas of physical environment, virtual environment, social environment and individual work practices are drivers for well-being and productivity. The thesis uses previous performance measurement literature to build up measures for the context of new ways of working; secondly, it reflects on how the knowledge work performance measurement practices function in the new context. The study utilizes case studies and a constructive research approach to find solutions to the research problems. Pragmatic philosophy guides the research to provide practical tools for managers. This thesis summarizes the results of five research articles.

The thesis has two main results that fulfil the two purposes of the study. Firstly, the study presents a measurement model based on a general performance measurement development process with adjustments made to meet the special requirements of the NewWoW context. A theoretical framework for knowledge work performance is essential for understanding the context and thus, successful measurement in this context. Secondly, the study constructs and validates a SmartWoW (Smart Ways of Working) tool to support the planning and measuring of NewWoW initiatives. The tool is a survey-based measure, which is easy to adapt for different sizes of workplace initiatives. The tool has proven to have a high practical value as 40 organisations have chosen to utilize it.

The contribution of this thesis is that it presents performance measurement practices in the NewWoW context and offers empirical evidence on how it can be used to identify what should be changed and measure the impacts of changes. The theoretical knowledge work performance framework has been a critical success factor in adjusting general measurement practices to this context. Another contribution of the thesis is the SmartWoW tool and how it can overcome some of the recognized challenges of measurement and provide the necessary information. While both of the results fill the gaps left by previous studies, their value for managers is also high. Both of the results can be adopted as part of continuous management activities.