Oppivan organisaation kehittäminen osaavaksi organisaatioksi. Tapaustutkimus suomalaisessa teollisuusyrityksessä
Hagman, Sirkka (2015)
Hagman, Sirkka
Tampere University of Technology
2015
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3521-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3521-5
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätehtävänä on oppivan organisaation mallin avulla tutkia osaamisen kehittämistä. Tutkimuskohteena on suomalainen teollisuusyritys Nokian Renkaat Oyj, joka on tutkimuksen aikana laajentanut toimintojaan.
Yrityksissä tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Muutosten hallinnan ja kilpailukyvyn turvaamiseksi henkilöstön osaamisesta on huolehdittava jatkuvasti. Organisaatiolla on oltava osaamista, jota tarvitaan nykyisissä ja tulevaisuuden kilpailutilanteissa.
Tutkimus perustuu laajaan tutkimusaineistoon 20 vuoden ajalta. Tämän tutkimuksen tuloksena kuvataan yrityksen osaamisen ja ammattitaidon kehittämisen malli. Lisäksi tuloksena syntyi myöhemmin tässä tutkimuksessa määriteltävän osaavan organisaation malli. Osaamisen kehittämisen avulla yrityksen henkilöstö tiedostaa yrityksen tulevaisuuden haasteet sekä sen, miten osaamista voidaan kehittää ja hyödyntää tulevaisuudessa. Yhtenä tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin tilastollista aineistoa, jonka avulla paneuduttiin tarkemmin työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimus osoittaa, että henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voidaan organisaatiossa kehittää systemaattisesti. Henkilöstön osaamisen kehittäminen oli välttämätöntä, koska yrityksen tuotantokoneet ja -laitteet uusittiin kokonaisuudessaan tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana tapahtuneissa muutostilanteissa, kuten irtisanomisissa, ei huomioitu riittävästi hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon merkitystä. Tulokset vahvistavat sen, että osaaminen ilmenee organisaatiossa käsityksinä, ajatusmalleina ja toimintatapoina. Toisaalta kävi ilmeiseksi, että henkilöstön on vaikea hahmottaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Henkilöstön ajatukset tämän hetken osaamisesta ovat selkeämmät kuin heidän käsityksensä tulevista osaamishaasteista. Tämän vuoksi esimiesten ja johdon erityisenä tehtävänä on huolehtia säännönmukaisesta tiedottamisesta, jotta henkilöstö pystyy valmistautumaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Osaamista kehitettäessä johtamisella ja henkilöstön osallistumisella on tärkeä merkitys.
Yritykselle keskeisen osaamisen ja sen kasvun on perustuttava pitkäkestoiseen kulttuurin ja toiminnan kehittämiseen. Ulkopuolisella koulutuksella on ollut lähinnä marginaalinen merkitys yrityksen sisäisen osaamisen kehittymisessä. Sen sijaan keskeisiä ja tärkeitä tekijöitä osaamisen lisääntymiselle ovat olleet erilaiset moniosaamiseen liittyvät työjärjestelyt ja toimintatavat. On ollut tärkeää mahdollistaa sisäinen työnkierto ja tehostaa tiedonkulkua. Tässä korostui erityisesti tiimiorganisaation kehittäminen. On myös tärkeää ylläpitää ja hyödyntää suhteita oppilaitoksiin, erityisesti oppisopimuksia hyödyntämällä ja muutoin ammatillista osaamista kehittämällä. Näin on saatu räätälöityä yrityksen omia tarpeita palveleva osaaminen.
Tutkimus antaa uutta teoreettista tietoa osaamisen johtamisesta perinteisessä teollisuusyrityksessä. Osaamista tulee johtaa strategisesti. Osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti työelämän toimintakäytäntöjä kehittämällä. Perinteiset osaamistutkimukset ovat jättäneet vähemmälle huomiolle osaamisen kehittämisen mallien rakentamisen sekä niiden merkityksen pitkän aikavälin osaamisen kannalta. Organisaation omalla osaamiskulttuurilla sekä sen määrittelyillä on tärkeä merkitys osaamista kehitettäessä. Tuotantolaitosten tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset vievät usein päähuomion kustannuksiin, jolloin panostukset tulevaisuuden menestykseen voivat jäädä huomioimatta.
Yhteenvetona ja tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että osaamista ja työhyvinvointia voidaan kehittää ja parantaa määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Esimiesten ja johdon esimerkki on merkityksellistä osaamista kehitettäessä ja yrityksen kulttuuria ja toimintatapoja muutettaessa. Edelleen osaamisen kehittämisen pitää kytkeytyä yrityksen tulevaisuuden strategiaan. Tässä tutkimuksessa ei ole tutkittu muuttuvan maailmantilanteen ja markkinoiden vaikutusta osaamisen kehittymiseen ja strategian toteutumiseen.
Yrityksissä tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Muutosten hallinnan ja kilpailukyvyn turvaamiseksi henkilöstön osaamisesta on huolehdittava jatkuvasti. Organisaatiolla on oltava osaamista, jota tarvitaan nykyisissä ja tulevaisuuden kilpailutilanteissa.
Tutkimus perustuu laajaan tutkimusaineistoon 20 vuoden ajalta. Tämän tutkimuksen tuloksena kuvataan yrityksen osaamisen ja ammattitaidon kehittämisen malli. Lisäksi tuloksena syntyi myöhemmin tässä tutkimuksessa määriteltävän osaavan organisaation malli. Osaamisen kehittämisen avulla yrityksen henkilöstö tiedostaa yrityksen tulevaisuuden haasteet sekä sen, miten osaamista voidaan kehittää ja hyödyntää tulevaisuudessa. Yhtenä tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin tilastollista aineistoa, jonka avulla paneuduttiin tarkemmin työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimus osoittaa, että henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voidaan organisaatiossa kehittää systemaattisesti. Henkilöstön osaamisen kehittäminen oli välttämätöntä, koska yrityksen tuotantokoneet ja -laitteet uusittiin kokonaisuudessaan tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana tapahtuneissa muutostilanteissa, kuten irtisanomisissa, ei huomioitu riittävästi hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon merkitystä. Tulokset vahvistavat sen, että osaaminen ilmenee organisaatiossa käsityksinä, ajatusmalleina ja toimintatapoina. Toisaalta kävi ilmeiseksi, että henkilöstön on vaikea hahmottaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Henkilöstön ajatukset tämän hetken osaamisesta ovat selkeämmät kuin heidän käsityksensä tulevista osaamishaasteista. Tämän vuoksi esimiesten ja johdon erityisenä tehtävänä on huolehtia säännönmukaisesta tiedottamisesta, jotta henkilöstö pystyy valmistautumaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Osaamista kehitettäessä johtamisella ja henkilöstön osallistumisella on tärkeä merkitys.
Yritykselle keskeisen osaamisen ja sen kasvun on perustuttava pitkäkestoiseen kulttuurin ja toiminnan kehittämiseen. Ulkopuolisella koulutuksella on ollut lähinnä marginaalinen merkitys yrityksen sisäisen osaamisen kehittymisessä. Sen sijaan keskeisiä ja tärkeitä tekijöitä osaamisen lisääntymiselle ovat olleet erilaiset moniosaamiseen liittyvät työjärjestelyt ja toimintatavat. On ollut tärkeää mahdollistaa sisäinen työnkierto ja tehostaa tiedonkulkua. Tässä korostui erityisesti tiimiorganisaation kehittäminen. On myös tärkeää ylläpitää ja hyödyntää suhteita oppilaitoksiin, erityisesti oppisopimuksia hyödyntämällä ja muutoin ammatillista osaamista kehittämällä. Näin on saatu räätälöityä yrityksen omia tarpeita palveleva osaaminen.
Tutkimus antaa uutta teoreettista tietoa osaamisen johtamisesta perinteisessä teollisuusyrityksessä. Osaamista tulee johtaa strategisesti. Osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti työelämän toimintakäytäntöjä kehittämällä. Perinteiset osaamistutkimukset ovat jättäneet vähemmälle huomiolle osaamisen kehittämisen mallien rakentamisen sekä niiden merkityksen pitkän aikavälin osaamisen kannalta. Organisaation omalla osaamiskulttuurilla sekä sen määrittelyillä on tärkeä merkitys osaamista kehitettäessä. Tuotantolaitosten tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset vievät usein päähuomion kustannuksiin, jolloin panostukset tulevaisuuden menestykseen voivat jäädä huomioimatta.
Yhteenvetona ja tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että osaamista ja työhyvinvointia voidaan kehittää ja parantaa määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä. Esimiesten ja johdon esimerkki on merkityksellistä osaamista kehitettäessä ja yrityksen kulttuuria ja toimintatapoja muutettaessa. Edelleen osaamisen kehittämisen pitää kytkeytyä yrityksen tulevaisuuden strategiaan. Tässä tutkimuksessa ei ole tutkittu muuttuvan maailmantilanteen ja markkinoiden vaikutusta osaamisen kehittymiseen ja strategian toteutumiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]