Enterprise architecture in practice : from IT concept towards enterprise architecture leadership
Kimpimäki, Harri (2014)
Tampere University of Technology
2014
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3307-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3307-5
Tiivistelmä
Informaatioteknologia (Information Technology, IT) on kaikkialla ja liiketoimintakriittisesti välttämätön osa yritysten nykytoimintaa, viestintää ja tulevaisuuden strategioita (Nolan 2012). Informaatiota tarvitaan ihmisten ja organisaatioiden hyvinvointiin, kasvuun ja selviytymiseen. IT muuttaa liiketoimintaa, työtä ja työnjakoa nopeammin ja laajemmin kuin mikään aikaisempi tekninen keksintö. Teknologiaa käytetään informaation hankkimiseen, hallintaan ja jakamiseen. Teknologioiden, tietojärjestelmien (Information Systems, IS) ja informaation hallinta vaativat uutta ajattelua, konsepteja ja välineitä työn organisointiin (Orlikowski 2007).
Tämä opinnäytetyö tutkii kokonaisarkkitehtuurin (Enterprise Architecture, EA) mahdollisuuksia hallita teknologioita ja digitalisaatiota osana nykyaikaista liiketoimintaa. EA-käsitteellä ei ole vakiintunutta määritelmää. Burgess, Ramakrishnan, Salmans ja Kappelman (2010, 252) raportoi 10 erilaista tapaa määritellä EA-käsite, joista korkeimman abstraktiotason määritelmä on “kaikki tietämys yrityksestä”. EA-käsitteen moniselitteisyys johtuu osittain informaatioteknologian nopeasta kehityksestä ja hyvin teknisestä näkökulmasta. Viimeisen 20 vuoden aikana kokonaisarkkitehtuurin hallinnan (EA management; EAM) idea on kasvanut tietotekniikasta ja IT-arkkitehtuureista kohti hallinnollista innovaatiota, jolla ohjataan organisaation rahan käyttöä (Luftman & Ben-Zvi 2011, 206), tietojärjestelmien kehitystä (Makiya 2012, 6) ja strategian toteutusta (Simon, Fischbach & Schoder 2014). EAM on uusi käsite, joka lupaa moninaisia hyötyjä, mutta sisältää samalla ristiriitaisia odotuksia ja monimutkaisia systeemisiä ja sosiaalisia haasteita mahdollisten hyötyjen realisoimiseksi.
Tämä työ tarkastelee kokonaisarkkitehtuuria IT-käsitteenä ja monimutkaisena sosioteknisenä ilmiönä. Etenemme EA:n tietoteknisistä juurista, arkkitehtuureista, liiketoiminnan ja tietotekniikan samansuuntaisuuden (alignment) kautta kokonaisarkkitehtuurin hallintaan. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta jatkamme toiminnan teorian (Vygotsky 1978, Leontiev 1978, 1981; Engeström 1987), toimijaverkostoteorian (Actor-Network Theory, ANT: Latour 1999a; Monteiro 2000), strukturaatioteorian (Giddens 1984) ja sosiomateriaalisuuden (Orlikowski 2007) avulla kohti kokonaisarkkitehtuurin johtamista (EA leadership). Teoriaosuudessa esittelemme kolme viitekehystä ja näkökulman analysoida organisaation tietotekniikan, kokonaisarkkitehtuurin ja tietämyksen hallinnan sosiomaterialistista kokonaisuutta. Opinnäytetyön kokeellinen osuus on tapaustutkimus kohdeyrityksemme kokonaisarkkitehtuurin kehittymisestä. Teoriaosuuden viitekehyksiä testataan analysoimalla kohdeyrityksen kokonaisarkkitehtuurin kehityksestä tehtyjä etnografisia havaintoja vuosilta 1996-2011. Seitsemän lyhyttä kuvausta (vignettes) kertovat kohdeyrityksen kokonaisarkkitehtuurin kehitystarinoita, joita arvioidaan IT, EA, EAM ja tietämyksen hallinnan näkökulmista. Tämä työ osoittaa kokonaisarkkitehtuurin hallinnan mahdollisuuksia parantaa informaatiotekniikan tuottavuutta integroimalla liiketoiminnan, prosessien ja tietojärjestelmien/tekniikan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta vaatii lisää systeemistä ymmärrystä miten sosiomateriaalisia rakenteita ja käytäntöjä tulisi (uudelleen)määrittää ja sovittaa yrityksen tietämyksen ja muutoksen hallinnan tehostamiseksi. Tutkimuksessa esitettyjä viitekehyksiä voidaan jatkossa käyttää pyrittäessä kohti reflektoivia kokonaisarkkitehtuurin hallinnan ja johtamisen käytäntöjä.
Tämä opinnäytetyö tutkii kokonaisarkkitehtuurin (Enterprise Architecture, EA) mahdollisuuksia hallita teknologioita ja digitalisaatiota osana nykyaikaista liiketoimintaa. EA-käsitteellä ei ole vakiintunutta määritelmää. Burgess, Ramakrishnan, Salmans ja Kappelman (2010, 252) raportoi 10 erilaista tapaa määritellä EA-käsite, joista korkeimman abstraktiotason määritelmä on “kaikki tietämys yrityksestä”. EA-käsitteen moniselitteisyys johtuu osittain informaatioteknologian nopeasta kehityksestä ja hyvin teknisestä näkökulmasta. Viimeisen 20 vuoden aikana kokonaisarkkitehtuurin hallinnan (EA management; EAM) idea on kasvanut tietotekniikasta ja IT-arkkitehtuureista kohti hallinnollista innovaatiota, jolla ohjataan organisaation rahan käyttöä (Luftman & Ben-Zvi 2011, 206), tietojärjestelmien kehitystä (Makiya 2012, 6) ja strategian toteutusta (Simon, Fischbach & Schoder 2014). EAM on uusi käsite, joka lupaa moninaisia hyötyjä, mutta sisältää samalla ristiriitaisia odotuksia ja monimutkaisia systeemisiä ja sosiaalisia haasteita mahdollisten hyötyjen realisoimiseksi.
Tämä työ tarkastelee kokonaisarkkitehtuuria IT-käsitteenä ja monimutkaisena sosioteknisenä ilmiönä. Etenemme EA:n tietoteknisistä juurista, arkkitehtuureista, liiketoiminnan ja tietotekniikan samansuuntaisuuden (alignment) kautta kokonaisarkkitehtuurin hallintaan. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta jatkamme toiminnan teorian (Vygotsky 1978, Leontiev 1978, 1981; Engeström 1987), toimijaverkostoteorian (Actor-Network Theory, ANT: Latour 1999a; Monteiro 2000), strukturaatioteorian (Giddens 1984) ja sosiomateriaalisuuden (Orlikowski 2007) avulla kohti kokonaisarkkitehtuurin johtamista (EA leadership). Teoriaosuudessa esittelemme kolme viitekehystä ja näkökulman analysoida organisaation tietotekniikan, kokonaisarkkitehtuurin ja tietämyksen hallinnan sosiomaterialistista kokonaisuutta. Opinnäytetyön kokeellinen osuus on tapaustutkimus kohdeyrityksemme kokonaisarkkitehtuurin kehittymisestä. Teoriaosuuden viitekehyksiä testataan analysoimalla kohdeyrityksen kokonaisarkkitehtuurin kehityksestä tehtyjä etnografisia havaintoja vuosilta 1996-2011. Seitsemän lyhyttä kuvausta (vignettes) kertovat kohdeyrityksen kokonaisarkkitehtuurin kehitystarinoita, joita arvioidaan IT, EA, EAM ja tietämyksen hallinnan näkökulmista. Tämä työ osoittaa kokonaisarkkitehtuurin hallinnan mahdollisuuksia parantaa informaatiotekniikan tuottavuutta integroimalla liiketoiminnan, prosessien ja tietojärjestelmien/tekniikan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta vaatii lisää systeemistä ymmärrystä miten sosiomateriaalisia rakenteita ja käytäntöjä tulisi (uudelleen)määrittää ja sovittaa yrityksen tietämyksen ja muutoksen hallinnan tehostamiseksi. Tutkimuksessa esitettyjä viitekehyksiä voidaan jatkossa käyttää pyrittäessä kohti reflektoivia kokonaisarkkitehtuurin hallinnan ja johtamisen käytäntöjä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3937]