Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma
Kiiskinen, Eeva (2017)
Kiiskinen, Eeva
Tampereen teknillinen yliopisto
2017
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7
Tiivistelmä
Tämä väitöstutkimus tutkii johtajuuden rakentumista organisatorisessa muutoksessa. Tutkimus edustaa relationaalisen johtajuuden tutkimusta, jossa johtajuus ymmärretään tilanteisesti rakentuvaksi ja vahvasti kontekstisidonnaiseksi ilmiöksi. Vuorovaikutuksella on tässä tilanteisesti muuttuvassa johtajuuskäsityksessä suuri merkitys. Tutkimus hyödyntää tarinoita ja tarinallisuutta johtajuuden tutkimisessa. Tutkimus analysoi seuraajien (followers) näkökulmasta sitä, miten suhde johtoon (leaders) jäsentyy ja miten muutoskokemusta merkityksellistetään. Tutkimus on strategiseen muutokseen liittyvän merkityksellistämisen (sensemaking) lisäksi kiinnostunut merkityksenannon (sensegiving) ja merkityksen rikkomisen (sense breaking) prosesseista. Muutosviestit organisaatiossa ovat tekstimuotoisia ja teknologiavälitteisiä, joten tutkittavana ovat myös johtamisviestinnän luomat merkitykset ja siihen kytkeytyvä johtajuus. Tutkimuksen analyysitapa on narratiivinen. Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisesta teollisuusyrityksestä kootusta haastatteluaineistosta.
Tulosten perusteella johtajuussuhde muutostilanteessa rakentuu narratiivisesti merkityksellistämisen kautta. Aineistosta on rakennettu neljä erilaista narratiivia muutoksesta: Seuraaja näyttää tietä, Johto näyttää tietä, Aika näyttää ja Ulkopuolisuus. Näistä jokaisessa merkityksellistämisen prosessi ja johtajuussuhde ovat erilaisia. Merkityksellistämisen analyysin pohjana on Weickin (1995) merkityksellistämisen seitsemän ominaisuutta. Analyysissa nousee esiin merkityksellistämisen kokemuksellisuus ja emootiot. Narratiivit vaihtuvat seuraajien puheessa: tätä näkökulmien vaihtelua leimaa vuoropuhelu ja vahva merkitysten vuorovaikutus. Vaihtelusta käytetään tässä tutkimuksessa nimitystä liikkuva narratiivinen merkityksellistäminen. Narratiivien keskinäinen vaihtelu muodostaa erilaisia toistuvia dynamiikkoja seuraajien puheessa.
Tutkimuksen analyysi tunnistaa kuusi narratiivien dynamiikkaa. Ne kuvaavat johtajuussuhteita ja linkittyvät relationaaliseen johtajuuskäsitykseen suhdenäkökulmasta. Dynamiikat on nimetty sen mukaan, miten vaihtelu niissä ilmenee. Kussakin dynamiikassa näkyy erilainen johtajuussuhde: aloitteellisuudesta luopumiseen -dynamiikassa johtajuussuhde on turhautunut, vertikaalisesti vuorottelevassa dynamiikassa suhde on reflektiivinen ja muutoksen moninaisuuden hahmottavassa dynamiikassa suhde on analyyttinen. Hierarkkisessa dynamiikassa suhde on alistuva, muutoksessa mukana elävässä dynamiikassa kantaaottava ja odottavassa dynamiikassa johtajuussuhde on luottava. Narratiivien vaihtelusta on tunnistettavissa toistuvia laukaisujoita eli ns. triggereitä, jotka laukaisevat uuden narratiivin. Tyypillisesti johtoryhmän blogi ja markkinatilanne aiheina laukaisivat Johto näyttää tietä -narratiivin. Aikaisemmat muutoshankkeet puheenaiheena käynnistivät Aika näyttää -narratiivin. Vapaamuotoinen kysymys mahdollisista lisäkommenteista käynnisti Seuraaja näyttää tietä -narratiivin. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio tarjoaa narratiivisen näkökulman relationaaliseen johtajuuteen. Tutkimuksen metodologinen kontribuutio liittyy muutosnarratiivien dynaamisuuden ja keskinäisen vaihtelun analyysiin.
Tulosten perusteella johtajuussuhde muutostilanteessa rakentuu narratiivisesti merkityksellistämisen kautta. Aineistosta on rakennettu neljä erilaista narratiivia muutoksesta: Seuraaja näyttää tietä, Johto näyttää tietä, Aika näyttää ja Ulkopuolisuus. Näistä jokaisessa merkityksellistämisen prosessi ja johtajuussuhde ovat erilaisia. Merkityksellistämisen analyysin pohjana on Weickin (1995) merkityksellistämisen seitsemän ominaisuutta. Analyysissa nousee esiin merkityksellistämisen kokemuksellisuus ja emootiot. Narratiivit vaihtuvat seuraajien puheessa: tätä näkökulmien vaihtelua leimaa vuoropuhelu ja vahva merkitysten vuorovaikutus. Vaihtelusta käytetään tässä tutkimuksessa nimitystä liikkuva narratiivinen merkityksellistäminen. Narratiivien keskinäinen vaihtelu muodostaa erilaisia toistuvia dynamiikkoja seuraajien puheessa.
Tutkimuksen analyysi tunnistaa kuusi narratiivien dynamiikkaa. Ne kuvaavat johtajuussuhteita ja linkittyvät relationaaliseen johtajuuskäsitykseen suhdenäkökulmasta. Dynamiikat on nimetty sen mukaan, miten vaihtelu niissä ilmenee. Kussakin dynamiikassa näkyy erilainen johtajuussuhde: aloitteellisuudesta luopumiseen -dynamiikassa johtajuussuhde on turhautunut, vertikaalisesti vuorottelevassa dynamiikassa suhde on reflektiivinen ja muutoksen moninaisuuden hahmottavassa dynamiikassa suhde on analyyttinen. Hierarkkisessa dynamiikassa suhde on alistuva, muutoksessa mukana elävässä dynamiikassa kantaaottava ja odottavassa dynamiikassa johtajuussuhde on luottava. Narratiivien vaihtelusta on tunnistettavissa toistuvia laukaisujoita eli ns. triggereitä, jotka laukaisevat uuden narratiivin. Tyypillisesti johtoryhmän blogi ja markkinatilanne aiheina laukaisivat Johto näyttää tietä -narratiivin. Aikaisemmat muutoshankkeet puheenaiheena käynnistivät Aika näyttää -narratiivin. Vapaamuotoinen kysymys mahdollisista lisäkommenteista käynnisti Seuraaja näyttää tietä -narratiivin. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio tarjoaa narratiivisen näkökulman relationaaliseen johtajuuteen. Tutkimuksen metodologinen kontribuutio liittyy muutosnarratiivien dynaamisuuden ja keskinäisen vaihtelun analyysiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4607]