“Together we stand, divided we fall”: Constructivist Approach to Support Organizational Change in the Knowledge Work Context
Hellsten, Pasi (2017)
Hellsten, Pasi
Tampere University of Technology
2017
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4026-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4026-4
Tiivistelmä
Kaikilla tämän päivän organisaatioilla on tietotekniikkaa (IS/IT), toisinaan tietotekniikka on näiden organisaatioiden ydintoimintaa, toisinaan tietotekniikka on ’vain’ tukevassa roolissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jossakin vaiheessa järjestelmiä pitää päivittää ja uusia. Uudistukset tuovat mukanaan muutoksen. Aina. Muutoksen mukanaan tuomat häiriöt ja keskeytykset näkyvät organisaatioissa eri tavoin. suhtautumisessa muutoksen on yksilökohtaisia eroja, tämän kanssa on hieman ristiriitaista, että muutosta kuitenkin johdetaan organisaatiotasolla. Muutoksen johtaminen on tärkeätä, jotta muutos saadaan implementoitua ja nopea toipuminen muutoksesta mahdollistetaan, jotta muutoksen aiotut edut voivat alkaa realisoitua.
Kirjallisuuden perusteella voidaan todeta eri tasoja, joilla organisaation toimintaa tulee johtaa: koko organisaatio, tiimitaso, yksilötaso. Samoin kirjallisuudessa tunnistetaan useampia muutoksen tyyppejä. Muutoksen eri tyypit erottaa toisistaan esimerkiksi se, onko muutokselle ennakkoon päätetty jokin tietty ratkaisu (teleologinen muutos) vai onko muutoksen tarve tiedostettu ja tulevaan ratkaisuun suhtaudutaan avoimin silmin (life cycle -tyyppinen muutos). Näiden eri muutostyyppien ominaisuuksia tarkastellaan, jotta saadaan kunkin tyypin luonteenomaiset piirteet ja vaatimukset selville.
IS/IT-kirjallisuudessa käsitellään useita teemoja tästä laajasta kentästä. Muutos, joka liittyy IS/ITympäristöön vaikuttaa jääneen hieman paitsioon. Erityisesti sellainen lähestyminen, jossa myös yksittäisen henkilön näkökulma tulee huomioitua. Tässä väitöskirjassa käsitellään IS/IT-liitännäisen muutoksen johtamista tiimipohjaisessa organisaatiossa konstruktivistista lähestymistapaa käyttäen. Konstruktivismi on teoria oppimiseen. Konstruktivistinen lähestymistapa tarkoittaa valmentajamaista lähestymistapaa, jossa muutokseen liittyvä kognitiivinen haaste esitellään johdettaville siten, että heissä on sisäsyntyinen halu vastata haasteeseen olemassa olevan tietämyksensä pohjalta. Haasteeseen vastataan yhdistelemällä uutta tietämystä olemassa olevaan saaden samalla jatkuvaa palautetta toiminnan etenemisestä kokeneemmilta kollegoilta. Tärkeätä on myös se, että muutoksessa toimiva henkilö voi reflektoida toimintaansa ja siten tunnistaa oppimisen. On esimerkkejä tämän lähestymistavan soveltamisesta organisaatiokonteksissa. Tässä väitöskirjassa selvitetään kolmen esitellyn alueen leikkauskohtaa: IS/IT, muutos ja konstruktivismi. Näiden osien välisten suhteiden ymmärrystä syvennetään sekä annetaan lisävalaistusta konstruktivistisen lähestymistavan soveltuvuudelle muutostilanteiden hallintaan erilaisissa konteksteissa.
IS/IT toimintana ei käsittele ainoastaan teknisiä asioita eikä sen johtamisessakaan ole kysymys ainoastaan inhimillisistä tekijöistä. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta tätä teemaa voidaan lähestyä. Organisaation rakenne sanelee joskus toiminnan ja sen johtamisen, kulttuurin. Organisaation päivittäiset rutiinit mahdollistavat vain harvoin jäsentensä olla selvillä kokonaiskuvasta, paitsi ylimmän johdon. Yleensä tähän ei juuri ole tarvettakaan. tämä tarkoittaa samalla sitä, että kuva joka ihmisillä on toiminnasta, vaihtelee. On uskottavaa, että jokainen osasto, tiimi ja yksilö, tarkastelee toimintaa omasta näkökulmastaan. Kuitenkin muutos ja sen tarve lähtee usein jostakin muualta, joka puolestaan tekee muutoksen läpiviennistä haasteellista. Tämän väitöskirjan antia on lisätä ymmärrystä IS/IT-liitännäisestä muutoksesta tutkimalla useita sellaisia muutostilanteita.
Taustalla oleva tutkimustyö käsittää seitsemän suurta muutosta kuudessa eri organisaatiossa. Pääasiallinen empiirinen materiaali on näissä muutostilanteissa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Puolirakenteellisia haastatteluja käytettiin, jotta varmistettiin materiaalin syvyys ja laatu koskien kutakin muutostapausta. Tavoitteena oli ymmärtää kunkin prosessin muutosdynamiikkaa ja muutokseen vaikuttavia tekijöitä, kun työskentelytavat muuttuvat. Tavoitteessa on mukana myös halu selventää muutostilannetta ja ymmärtää, miten muutosta voisi lähestyä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Näin ollen tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, että muutokseen ja sen aikaansaamiseen vaikuttavat eri tekijät tunnistetaan ja tunnustetaan.
Konstruktivistinen lähestymistapa nousi esiin ratkaisuna, joka voi sopia tällaiseen tarpeeseen. Tutkittuja muutostapauksia arvioitiin ’konstruktivistisen linssin’ kautta, jotta ilmiötä voitiin tutkia tarkoituksenmukaisesti. Vaikka näin ei alun perin ollut tarkoitus, työn yhteenvedossa otetaan lähes normatiivisesti kantaa miten kuvatun kaltaisia muutostilanteita voisi lähestyä.
Kirjallisuuden perusteella voidaan todeta eri tasoja, joilla organisaation toimintaa tulee johtaa: koko organisaatio, tiimitaso, yksilötaso. Samoin kirjallisuudessa tunnistetaan useampia muutoksen tyyppejä. Muutoksen eri tyypit erottaa toisistaan esimerkiksi se, onko muutokselle ennakkoon päätetty jokin tietty ratkaisu (teleologinen muutos) vai onko muutoksen tarve tiedostettu ja tulevaan ratkaisuun suhtaudutaan avoimin silmin (life cycle -tyyppinen muutos). Näiden eri muutostyyppien ominaisuuksia tarkastellaan, jotta saadaan kunkin tyypin luonteenomaiset piirteet ja vaatimukset selville.
IS/IT-kirjallisuudessa käsitellään useita teemoja tästä laajasta kentästä. Muutos, joka liittyy IS/ITympäristöön vaikuttaa jääneen hieman paitsioon. Erityisesti sellainen lähestyminen, jossa myös yksittäisen henkilön näkökulma tulee huomioitua. Tässä väitöskirjassa käsitellään IS/IT-liitännäisen muutoksen johtamista tiimipohjaisessa organisaatiossa konstruktivistista lähestymistapaa käyttäen. Konstruktivismi on teoria oppimiseen. Konstruktivistinen lähestymistapa tarkoittaa valmentajamaista lähestymistapaa, jossa muutokseen liittyvä kognitiivinen haaste esitellään johdettaville siten, että heissä on sisäsyntyinen halu vastata haasteeseen olemassa olevan tietämyksensä pohjalta. Haasteeseen vastataan yhdistelemällä uutta tietämystä olemassa olevaan saaden samalla jatkuvaa palautetta toiminnan etenemisestä kokeneemmilta kollegoilta. Tärkeätä on myös se, että muutoksessa toimiva henkilö voi reflektoida toimintaansa ja siten tunnistaa oppimisen. On esimerkkejä tämän lähestymistavan soveltamisesta organisaatiokonteksissa. Tässä väitöskirjassa selvitetään kolmen esitellyn alueen leikkauskohtaa: IS/IT, muutos ja konstruktivismi. Näiden osien välisten suhteiden ymmärrystä syvennetään sekä annetaan lisävalaistusta konstruktivistisen lähestymistavan soveltuvuudelle muutostilanteiden hallintaan erilaisissa konteksteissa.
IS/IT toimintana ei käsittele ainoastaan teknisiä asioita eikä sen johtamisessakaan ole kysymys ainoastaan inhimillisistä tekijöistä. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta tätä teemaa voidaan lähestyä. Organisaation rakenne sanelee joskus toiminnan ja sen johtamisen, kulttuurin. Organisaation päivittäiset rutiinit mahdollistavat vain harvoin jäsentensä olla selvillä kokonaiskuvasta, paitsi ylimmän johdon. Yleensä tähän ei juuri ole tarvettakaan. tämä tarkoittaa samalla sitä, että kuva joka ihmisillä on toiminnasta, vaihtelee. On uskottavaa, että jokainen osasto, tiimi ja yksilö, tarkastelee toimintaa omasta näkökulmastaan. Kuitenkin muutos ja sen tarve lähtee usein jostakin muualta, joka puolestaan tekee muutoksen läpiviennistä haasteellista. Tämän väitöskirjan antia on lisätä ymmärrystä IS/IT-liitännäisestä muutoksesta tutkimalla useita sellaisia muutostilanteita.
Taustalla oleva tutkimustyö käsittää seitsemän suurta muutosta kuudessa eri organisaatiossa. Pääasiallinen empiirinen materiaali on näissä muutostilanteissa mukana olleiden henkilöiden haastatteluja. Puolirakenteellisia haastatteluja käytettiin, jotta varmistettiin materiaalin syvyys ja laatu koskien kutakin muutostapausta. Tavoitteena oli ymmärtää kunkin prosessin muutosdynamiikkaa ja muutokseen vaikuttavia tekijöitä, kun työskentelytavat muuttuvat. Tavoitteessa on mukana myös halu selventää muutostilannetta ja ymmärtää, miten muutosta voisi lähestyä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Näin ollen tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, että muutokseen ja sen aikaansaamiseen vaikuttavat eri tekijät tunnistetaan ja tunnustetaan.
Konstruktivistinen lähestymistapa nousi esiin ratkaisuna, joka voi sopia tällaiseen tarpeeseen. Tutkittuja muutostapauksia arvioitiin ’konstruktivistisen linssin’ kautta, jotta ilmiötä voitiin tutkia tarkoituksenmukaisesti. Vaikka näin ei alun perin ollut tarkoitus, työn yhteenvedossa otetaan lähes normatiivisesti kantaa miten kuvatun kaltaisia muutostilanteita voisi lähestyä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4984]