Rakentamisen määrätietojen hallinta tietomallihankkeessa
Kallio, Sini (2017)
Kallio, Sini
Tampereen teknillinen yliopisto
2017
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4030-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4030-1
Tiivistelmä
Jo useampien vuosikymmenten ajan tietomallintamista ja tietomalleja on tutkittu ja kehitetty rakennusalan eri tutkimushankkeissa. Tämä tutkimus syventyy tarkastelemaan tietomallin hyödyntämistä määrätiedon tuottamisessa. Aikaisemmat tutkimustulokset selittävät tätä suhteellisen yleisellä tasolla eikä meillä täten ole tutkimusperusteista yksityiskohtaista tietoa tietomallien hyödyntämisestä määrätietojen tuottamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kvantitatiivista dataa ja ymmärrystä määrälaskennan toteutuksesta eri toimintatavoilla, jossa päämielenkiinnon kohteena on tietomallien hyödyntäminen.
Rakentamisen tietotekniikka on tämän tutkimuksen pääasiallinen teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen motiivina on useiden vuosien aikana käytännön kohteista tehdyt havainnot, joissa määrätietoja tuotettiin monta kertaa uudestaan rakentamisprosessin aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta hypoteesia: tietomallin avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä määrätiedon tuottamisessa sekä vakioidut toimintatavat voivat palvella käytännön tarpeita todennetulla tavalla niin että päällekkäinen työ vähenee.
Tutkimus on tyypiltään case-tutkimus ja se on luonteeltaan selittävää ja kuvailevaa. Tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia tarkastellaan kirjallisuuden, tutkimusten ja tietomalli- sekä määrälaskentaohjeistuksien kautta. Empiirisessä osassa case-kohteina käytettiin asuinkerrostalohankkeita. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa on kolme näkökulmaa: määrälaskennan ratkaisut, määrälaskennan toimintatavat ja rakennustuotantoa palvelevan hankintamäärätiedon tuottaminen. Määrälaskennan empiirisessä osassa aineistona käytettiin 20 case-hanketta ja rakennustuotantoa palvelevassa hankintamäärätiedon osassa caseina oli kolme hanketta. Tietomallia käsitellään tässä tutkimuksessa työkaluna. Tutkimuksessa ei raportoida ohjelmistoteknisiä yksityiskohtia. Tutkimuskohteena käytetään yhtä rakennusosaa, joka on kevyt metallirankainen levyväliseinä.
Tutkimuksen empiirisessä osassa havaittiin, että työtehtävien välillä tehtävää päällekkäistä työtä on noin 30 - 80 % prosenttia. Työmäärä on säästettävissä hyödyntämällä tietomallia määrätiedon tuottamisessa sekä sillä, että tuotannon materiaalihankintavaiheessa ei tarvitse enää tehdä määrämittaustyötä. Lisäksi tuloksissa esitetään, että määrälaskennan kokonaisaika yhdessä rakennushankkeessa vähentyisi noin 20 %.
Tutkimuksessa esitetään toimintamalli, läpinäkyvä määrätiedonhallinta (LMH), joka yhdistää määrätiedon tuottamisen tiedolliset tarpeet sekä tietomallin työkaluna toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. LMH:n tarkoituksena on parantaa tietomallista tuotetun määrätiedon hyödyntämistä osana reaalimaailman määrälaskentaprosessia sekä tuotetun määrätiedon suoraa jatkohyödyntämistä rakentamisen eri prosesseissa.
Lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten tuotannon hankintavaiheen materiaalimäärät saadaan tietoteknisesti integroitua tietomallista saatavaan määrätietoon. Lisäksi tulisi tutkia ja kehittää tietomalleissa olevan määrätiedon siirtymistä automatisoidummin koneluettavasti eri ohjelmistojen välillä.
Rakentamisen tietotekniikka on tämän tutkimuksen pääasiallinen teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen motiivina on useiden vuosien aikana käytännön kohteista tehdyt havainnot, joissa määrätietoja tuotettiin monta kertaa uudestaan rakentamisprosessin aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta hypoteesia: tietomallin avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä määrätiedon tuottamisessa sekä vakioidut toimintatavat voivat palvella käytännön tarpeita todennetulla tavalla niin että päällekkäinen työ vähenee.
Tutkimus on tyypiltään case-tutkimus ja se on luonteeltaan selittävää ja kuvailevaa. Tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia tarkastellaan kirjallisuuden, tutkimusten ja tietomalli- sekä määrälaskentaohjeistuksien kautta. Empiirisessä osassa case-kohteina käytettiin asuinkerrostalohankkeita. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa on kolme näkökulmaa: määrälaskennan ratkaisut, määrälaskennan toimintatavat ja rakennustuotantoa palvelevan hankintamäärätiedon tuottaminen. Määrälaskennan empiirisessä osassa aineistona käytettiin 20 case-hanketta ja rakennustuotantoa palvelevassa hankintamäärätiedon osassa caseina oli kolme hanketta. Tietomallia käsitellään tässä tutkimuksessa työkaluna. Tutkimuksessa ei raportoida ohjelmistoteknisiä yksityiskohtia. Tutkimuskohteena käytetään yhtä rakennusosaa, joka on kevyt metallirankainen levyväliseinä.
Tutkimuksen empiirisessä osassa havaittiin, että työtehtävien välillä tehtävää päällekkäistä työtä on noin 30 - 80 % prosenttia. Työmäärä on säästettävissä hyödyntämällä tietomallia määrätiedon tuottamisessa sekä sillä, että tuotannon materiaalihankintavaiheessa ei tarvitse enää tehdä määrämittaustyötä. Lisäksi tuloksissa esitetään, että määrälaskennan kokonaisaika yhdessä rakennushankkeessa vähentyisi noin 20 %.
Tutkimuksessa esitetään toimintamalli, läpinäkyvä määrätiedonhallinta (LMH), joka yhdistää määrätiedon tuottamisen tiedolliset tarpeet sekä tietomallin työkaluna toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. LMH:n tarkoituksena on parantaa tietomallista tuotetun määrätiedon hyödyntämistä osana reaalimaailman määrälaskentaprosessia sekä tuotetun määrätiedon suoraa jatkohyödyntämistä rakentamisen eri prosesseissa.
Lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten tuotannon hankintavaiheen materiaalimäärät saadaan tietoteknisesti integroitua tietomallista saatavaan määrätietoon. Lisäksi tulisi tutkia ja kehittää tietomalleissa olevan määrätiedon siirtymistä automatisoidummin koneluettavasti eri ohjelmistojen välillä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]