Työn psykososiaaliset kuormitustekijät vastaanottokeskustyössä : Juhani Ilmarisen työkykymallin mukaan tarkasteltuna
Mitikka, Niina (2019)
2019
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Wellbeing
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211844
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä vastaanottokeskustyössä. Tarkoituksena oli tuottaa vastaanottokeskusten henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työsuojelun näkökulmasta tietoa siitä, millaisia kuormittavia tekijöitä työssä ilmenee. Tarkennan tutkielmaa määrittelemällä käsitteet turvapaikanhakija ja pakolainen, kuvailemalla lyhyesti itse turvapaikkaprosessia sekä vastaanottokeskuksessa tehtävää työtä.
Tämä pro gradu -tutkielma on tehty haastattelemalla 12 vastaanottokeskustyötä tekevää ohjaajaa kahdessa eri vastaanottokeskuksessa. Molemmissa keskuksissa haastattelu toteutettiin ryhmähaastattelutilanteessa. Tutkielman pääosassa ovat vastaanottokeskusten ohjaajat ja heidän kokemuksensa. Teemahaastattelun teemat sekä haastattelurunko on muodostettu työsuojelullisesta näkökulmasta määriteltyjen psykososiaalisesti kuormittavien tekijöiden pohjalta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan tässä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta työntekijöille.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty keväällä 2016. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teorian ja luokittelun muodostaa Juhani Ilmarisen työkykymalli, jossa on määritelty työntekijän työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työkyvyssä on ensisijaisesti kysymys työn ja ihmisen voimavarojen välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Tasapainon säilyminen edellyttää ihmiseltä jatkuvaa työn ja voimavarojen yhteensovittamista muuttuvissa tilanteissa.
Turvapaikkaprosessien pitkittyessä joutuvat turvapaikanhakijat elämään epävarmassa elämäntilanteessaan jopa vuosia. Tämä heijastuu erityisesti heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Vastaanottokeskusten henkilökunta kohtaakin työssään muun muassa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kidutettuja sekä ihmiskaupan uhreja. Näissä kohtaamisissa ei voi välttyä kuormittavilta tilanteilta. Tunnistamalla ja tuntemalla nämä kuormittavat tekijät, on työnantajalla keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä työssäjaksamisen tukemiseksi, jotta hyvinvoiva ammattitaitoinen henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaat vastaanottopalvelut.
Tämä pro gradu -tutkielma on tehty haastattelemalla 12 vastaanottokeskustyötä tekevää ohjaajaa kahdessa eri vastaanottokeskuksessa. Molemmissa keskuksissa haastattelu toteutettiin ryhmähaastattelutilanteessa. Tutkielman pääosassa ovat vastaanottokeskusten ohjaajat ja heidän kokemuksensa. Teemahaastattelun teemat sekä haastattelurunko on muodostettu työsuojelullisesta näkökulmasta määriteltyjen psykososiaalisesti kuormittavien tekijöiden pohjalta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan tässä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta työntekijöille.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty keväällä 2016. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teorian ja luokittelun muodostaa Juhani Ilmarisen työkykymalli, jossa on määritelty työntekijän työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työkyvyssä on ensisijaisesti kysymys työn ja ihmisen voimavarojen välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Tasapainon säilyminen edellyttää ihmiseltä jatkuvaa työn ja voimavarojen yhteensovittamista muuttuvissa tilanteissa.
Turvapaikkaprosessien pitkittyessä joutuvat turvapaikanhakijat elämään epävarmassa elämäntilanteessaan jopa vuosia. Tämä heijastuu erityisesti heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Vastaanottokeskusten henkilökunta kohtaakin työssään muun muassa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kidutettuja sekä ihmiskaupan uhreja. Näissä kohtaamisissa ei voi välttyä kuormittavilta tilanteilta. Tunnistamalla ja tuntemalla nämä kuormittavat tekijät, on työnantajalla keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä työssäjaksamisen tukemiseksi, jotta hyvinvoiva ammattitaitoinen henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaat vastaanottopalvelut.