Itsetunto ja nuorten ongelmarahapelaaminen : riskipreferenssi välittävänä tekijänä
Palasvirta, Tommi (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211841
Tiivistelmä
Nuorten rahapelaamisesta koituviin haittoihin on herätty Suomessa vasta 2010-luvullla. Suomalaiset nuoret pelaavat erityisesti 18-ikävuoden jälkeen paljon rahapelejä ja se aiheuttaa osalle pelaajista suuria haittoja terveydessä, ihmissuhteissa, työkyvyssä ja voi haitata nuoren kehitystä. Riskitason rahapelaavien nuorten tunnistaminen nousee välttämättömäksi, jotta suurempia haittoja, kuten riippuvuutta voidaan ehkäistä. Rahapeliongelmat ovat monisyinen ongelmakokonaisuus, johon liittyy monenlaisia psykososiaalisia tekijöitä. Tärkeäksi asiaksi rahapeliongelmien ehkäisyssä muodostuu oleelliset muuttujien tunnistaminen ja ehkäisevien toimien oikea-aikainen kohdentaminen.
Tutkielmassani analysoin itsetunnon suoraa suhdetta rahapeliongelmiin ja itsetunnon vaikutusta riskipreferenssin kautta rahapeliongelmiin. Analyysissa käytän lineaariseen regressioon pohjautuvaa polkuanalyysimenetelmää, eli mediaatioanalyysia. Aineisto koostuu Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: Sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisössä -hankkeen keräämästä poikkileikkausaineistosta, joka on kerätty kiintiöotantana. Aineiston perusjoukko on 15–25 vuotiaat suomalaiset Internetin käyttäjät. Tutkielman tulosten mukaan korkea itsetunto yhdistettynä korkeaan riskipreferenssiin kontrolloi itsetunnon rahapeliongelmilta suojaavaa vaikutusta. Itsetunnon suojaava vaikutus jää kontrolloinnin jälkeen pieneksi. Argumentoin tulosten pohjalta, että korkean itsetunnon henkilöt voivat itsetunnon voimavarateorian mukaisesti turvautua positiivisiin ajatuksiin muilla elämänalueilla lievittääkseen häviöstä koituvia negatiivisia tunnetiloja. Häviöön liitetyt positiiviset mielleyhtymät voivat syventää rahapeliongelmia ja vaikeuttaa rahapeliongelmista toipumista. Tutkielmassa problematisoin itsetunnon soveltuvuutta nuorten rahapeliongelmien tunnistamisessa.
ABSTRACT
Risk preference mediates the relationship between adolescent self-esteem and problem gambling
Gambling problems create a significant amount of negative consequences for adolescents, ranging from health and debt problems to broken close relationships that can hamper the process of development. Adolescent gamblers are the most crucial population segment to identify for a successful early intervention. Determining the best protective psychological measures then becomes critical.
The aim of this cross-sectional study is to analyze the direct and indirect effects that self-esteem has on problem gambling through risk preference. This study analyzed survey data from Finland (N=1200). Respondents were young individuals aged 15 to 25. Measures included single-item measures for risk preference and self-esteem and the South Oaks Gambling Screen (SOGS) for gambling problems. Analyses were run by using a regression-based path analysis with bootstrap estimation. The findings showed that the effect of risk preference mediates the relationship between self-esteem and problem gambling in Finland. In addition, risk preference halves the protective effect of self-esteem on problem gambling. The findings support the evidence that self-esteem has limited effect on objective behavioral outcomes.
Tutkielmassani analysoin itsetunnon suoraa suhdetta rahapeliongelmiin ja itsetunnon vaikutusta riskipreferenssin kautta rahapeliongelmiin. Analyysissa käytän lineaariseen regressioon pohjautuvaa polkuanalyysimenetelmää, eli mediaatioanalyysia. Aineisto koostuu Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: Sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisössä -hankkeen keräämästä poikkileikkausaineistosta, joka on kerätty kiintiöotantana. Aineiston perusjoukko on 15–25 vuotiaat suomalaiset Internetin käyttäjät. Tutkielman tulosten mukaan korkea itsetunto yhdistettynä korkeaan riskipreferenssiin kontrolloi itsetunnon rahapeliongelmilta suojaavaa vaikutusta. Itsetunnon suojaava vaikutus jää kontrolloinnin jälkeen pieneksi. Argumentoin tulosten pohjalta, että korkean itsetunnon henkilöt voivat itsetunnon voimavarateorian mukaisesti turvautua positiivisiin ajatuksiin muilla elämänalueilla lievittääkseen häviöstä koituvia negatiivisia tunnetiloja. Häviöön liitetyt positiiviset mielleyhtymät voivat syventää rahapeliongelmia ja vaikeuttaa rahapeliongelmista toipumista. Tutkielmassa problematisoin itsetunnon soveltuvuutta nuorten rahapeliongelmien tunnistamisessa.
ABSTRACT
Risk preference mediates the relationship between adolescent self-esteem and problem gambling
Gambling problems create a significant amount of negative consequences for adolescents, ranging from health and debt problems to broken close relationships that can hamper the process of development. Adolescent gamblers are the most crucial population segment to identify for a successful early intervention. Determining the best protective psychological measures then becomes critical.
The aim of this cross-sectional study is to analyze the direct and indirect effects that self-esteem has on problem gambling through risk preference. This study analyzed survey data from Finland (N=1200). Respondents were young individuals aged 15 to 25. Measures included single-item measures for risk preference and self-esteem and the South Oaks Gambling Screen (SOGS) for gambling problems. Analyses were run by using a regression-based path analysis with bootstrap estimation. The findings showed that the effect of risk preference mediates the relationship between self-esteem and problem gambling in Finland. In addition, risk preference halves the protective effect of self-esteem on problem gambling. The findings support the evidence that self-esteem has limited effect on objective behavioral outcomes.