Onko tauolla väliä? : työpäivän aikana käytettyjen työhön liittymättömien energian säätelykeinojen yhteys uupumusasteisen väsymyksen, työssä suoriutumisen ja luovuuden kokemuksiin.
Nurmi, Mari (2019)
2019
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211838
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys erilaisten työpäivän aikaisten energian säätelykeinojen käytöllä on uupumusasteiseen väsymykseen, työssä suoriutumiseen (kontekstuaalinen suoriutuminen) sekä luovuuteen. Työn tarkastelukohteena olivat työpäivän aikaiset, työhön liittymättömät energian säätelykeinot (mikrotauot).
Tutkimuksen aineisto on osa vuosina 2013-2015 toteutettua Tampereen yliopiston tekemää ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Työhyvinvointi ja palautuminen”, jossa tutkittiin työkuormituksesta palautumista ja sen pitkäkestoisia seurauksia hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimukseen osallistui seitsemän eri alan yritystä ja näiden henkilökuntaa. Osallistujat tekivät työkseen tietointensiivistä ja henkisesti vaativaa työtä. Tässä tutkimuksessa aineistona käytettiin vuonna 2015 kerättyä osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi vuonna 2015 yhteensä 921 työntekijää vastausprosentin ollessa 79 %.
Tutkimuksessa tarkasteltiin energian säätelykeinojen ja riippuvien muuttujien (uupumusasteinen väsymys, kontekstuaalinen suoriutuminen ja luovuus) yhteyksiä Pearsonin korrelaatiokertoimen ja hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Taustamuuttujiksi regressioanalyysissä valittiin aiempien tutkimusten perusteella ikä ja sukupuoli.
Tutkimustulokset osoittivat positiivisten asioiden ajattelun ja fyysisen aktiivisuuden olevan tarkastelluista energian säätelykeinoista vahvimmin yhteydessä kaikkiin riippuviin muuttujiin. Muista energian säätelykeinoista työhön liittymätön sosiaalinen vuorovaikutus, netissä surffailu, välipala sekä lukeminen selittivät osaa muuttujista mutta eivät kaikkia. Yhteenvetona, runsaampi positiivisten asioiden ajattelu ja fyysinen aktiivisuus työpäivän aikana oli yhteydessä niin vähäisempään uupumuksen tunteeseen kuin myös vahvempaan itse koettuun kontekstuaaliseen suoriutumiseen ja luovuuteen. Runsaampi työtehtäviin liittymätön sosiaalinen vuorovaikutus vahvisti kokemusta työssä suoriutumisesta (kontekstuaalinen suoriutuminen) ja luovuudesta, kun taas runsas netissä surffailu vähensi molempia kokemuksia. Välipalan tai juoman nauttiminen useammin työpäivän aikana vähensi uupumuksen tunnetta mutta oli yllättäen yhteydessä vähäisempään luovuuteen. Runsas työhön liittymättömän kirjallisuuden lukeminen taas näytti liittyvän suurempaan raportoituun uupumuksen tunteeseen.
Työpäivän tauoilla on tärkeä rooli työkuormituksesta palautumisessa. Tutkimuksen perusteella positiivinen ajattelu ja fyysinen aktiivisuus kuten taukojumpat näyttäisivät olevan tärkeitä voimavarojen säätelyn keinoja työpäivän aikana. Myös itselle mieluinen sosiaalinen vuorovaikutus voi auttaa hetkellisesti irtautumaan työstä ja palautumaan.
Tutkimuksen aineisto on osa vuosina 2013-2015 toteutettua Tampereen yliopiston tekemää ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Työhyvinvointi ja palautuminen”, jossa tutkittiin työkuormituksesta palautumista ja sen pitkäkestoisia seurauksia hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimukseen osallistui seitsemän eri alan yritystä ja näiden henkilökuntaa. Osallistujat tekivät työkseen tietointensiivistä ja henkisesti vaativaa työtä. Tässä tutkimuksessa aineistona käytettiin vuonna 2015 kerättyä osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi vuonna 2015 yhteensä 921 työntekijää vastausprosentin ollessa 79 %.
Tutkimuksessa tarkasteltiin energian säätelykeinojen ja riippuvien muuttujien (uupumusasteinen väsymys, kontekstuaalinen suoriutuminen ja luovuus) yhteyksiä Pearsonin korrelaatiokertoimen ja hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Taustamuuttujiksi regressioanalyysissä valittiin aiempien tutkimusten perusteella ikä ja sukupuoli.
Tutkimustulokset osoittivat positiivisten asioiden ajattelun ja fyysisen aktiivisuuden olevan tarkastelluista energian säätelykeinoista vahvimmin yhteydessä kaikkiin riippuviin muuttujiin. Muista energian säätelykeinoista työhön liittymätön sosiaalinen vuorovaikutus, netissä surffailu, välipala sekä lukeminen selittivät osaa muuttujista mutta eivät kaikkia. Yhteenvetona, runsaampi positiivisten asioiden ajattelu ja fyysinen aktiivisuus työpäivän aikana oli yhteydessä niin vähäisempään uupumuksen tunteeseen kuin myös vahvempaan itse koettuun kontekstuaaliseen suoriutumiseen ja luovuuteen. Runsaampi työtehtäviin liittymätön sosiaalinen vuorovaikutus vahvisti kokemusta työssä suoriutumisesta (kontekstuaalinen suoriutuminen) ja luovuudesta, kun taas runsas netissä surffailu vähensi molempia kokemuksia. Välipalan tai juoman nauttiminen useammin työpäivän aikana vähensi uupumuksen tunnetta mutta oli yllättäen yhteydessä vähäisempään luovuuteen. Runsas työhön liittymättömän kirjallisuuden lukeminen taas näytti liittyvän suurempaan raportoituun uupumuksen tunteeseen.
Työpäivän tauoilla on tärkeä rooli työkuormituksesta palautumisessa. Tutkimuksen perusteella positiivinen ajattelu ja fyysinen aktiivisuus kuten taukojumpat näyttäisivät olevan tärkeitä voimavarojen säätelyn keinoja työpäivän aikana. Myös itselle mieluinen sosiaalinen vuorovaikutus voi auttaa hetkellisesti irtautumaan työstä ja palautumaan.