Mielikuvia Werstaalla : multimodaalinen käännösteksti museokävijöiden kokemana
Aro, Laura (2019)
Aro, Laura
2019
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905211837
Tiivistelmä
Tutkielmani pyrki selvittämään, kuinka tamperelaisen työväenmuseon Werstaan kävijät käytännössä kokivat valitsemani multimodaalisen käännöstekstin. Käännökset ovat tärkeässä roolissa museonäyttelyn esittämän informaation välittämisessä monenlaisille yleisöille, ja koko museo voidaan nähdä tiettyjen merkitysten käännöksenä uusiksi yleisölle kerrotuiksi merkityksiksi. Museon sisältämät useat visuaaliset ja verbaaliset tekstit voidaan nähdä tämän käännöksen osasina – museo onkin multimodaalinen tila ja kokonaisuus.
Aiemmassa museotutkimuksessa on usein ollut lähtökohtana jokin laajempi sosio-poliittinen konteksti, joka tässä tutkielmassa on matkailu. Museonäyttelyn kieli voidaan nähdä esimerkkinä matkailussa käytetystä viestinnästä. Laajempaa viitekehystä rakennetaan tutkielmani teoriaosuudessa pohtimalla kohtaamista ja matkailuelämyksiä, esittelemällä museokääntämiseen perehtyneiden tutkijoiden näkemyksiä, sekä kertomalla kielen ja visuaalisuuden roolista museotekstissä. Esittelen turistisen katseen sekä visuaalisen lukutaidon, joista on hyötyä museon multimodaalisia suhteita analysoitaessa.
Valitsin näyttelystä yhden multimodaalisen esittelytekstin, jonka suomenkielistä kokonaisuutta luki 10 suomalaisvastaajaa ja englanninkielistä käännöstä 5 suomalais- ja 5 kansainvälistä vastaajaa. Haastattelukysymysten avulla lähdettiin selvittämään valitun museotekstin herättämiä reaktioita vastaajissa. Pyysin vastaajia myös kertomaan haastattelun aluksi ja lopuksi kolme sanaa, jotka he assosioivat tekstin visuaalisen puolen sekä kokonaisuuden kanssa. Kokemusten eriävyyttä korostavan fenomenografisen analyysin avulla vastauksista saatiin esiin niiden keskeisin sisältö, joka muodostui kokemusten piirteiden suhteina toisiinsa.
Analyysissä vahvistui se, että museon monet tekstit todella tukevat toisiaan ja että tila asettaa omat rajoitteensa käännökselle. Vastaajat tunsivat kokevansa tekstin äärellä positiivista nostalgiaa liittyen sekä kuvaan että verbaalisen tekstin piirteisiin. Teksti koettiin monissa vastauksissa joiltain piirteiltään hankalaksi ymmärtää. Kävijät kuitenkin pystyivät turvaamaan toisiinsa esimerkiksi kielitaidon osalta. Eri vastaajaryhmien välillä oli nähtävissä joitakin eroja. Sana-assosiaatioihin perustuvissa grafiikoissa erityisesti menneisyyden kauppaa esittävään mustavalkovalokuvaan liitettiin kuitenkin samansuuntaisia merkityksiä sekä suomalaisten että kansainvälisten vastaajien toimesta. Sekä suomalainen että kansainvälinen vastaaja myös havaitsi kuvan ja verbaalisen viestin välillä ristiriitaa. Kokemusten samankaltaisuus viittaa siihen, että museo oli onnistunut välittämään viestin tehokkaasti molemmille yleisöille.
Aiemmassa museotutkimuksessa on usein ollut lähtökohtana jokin laajempi sosio-poliittinen konteksti, joka tässä tutkielmassa on matkailu. Museonäyttelyn kieli voidaan nähdä esimerkkinä matkailussa käytetystä viestinnästä. Laajempaa viitekehystä rakennetaan tutkielmani teoriaosuudessa pohtimalla kohtaamista ja matkailuelämyksiä, esittelemällä museokääntämiseen perehtyneiden tutkijoiden näkemyksiä, sekä kertomalla kielen ja visuaalisuuden roolista museotekstissä. Esittelen turistisen katseen sekä visuaalisen lukutaidon, joista on hyötyä museon multimodaalisia suhteita analysoitaessa.
Valitsin näyttelystä yhden multimodaalisen esittelytekstin, jonka suomenkielistä kokonaisuutta luki 10 suomalaisvastaajaa ja englanninkielistä käännöstä 5 suomalais- ja 5 kansainvälistä vastaajaa. Haastattelukysymysten avulla lähdettiin selvittämään valitun museotekstin herättämiä reaktioita vastaajissa. Pyysin vastaajia myös kertomaan haastattelun aluksi ja lopuksi kolme sanaa, jotka he assosioivat tekstin visuaalisen puolen sekä kokonaisuuden kanssa. Kokemusten eriävyyttä korostavan fenomenografisen analyysin avulla vastauksista saatiin esiin niiden keskeisin sisältö, joka muodostui kokemusten piirteiden suhteina toisiinsa.
Analyysissä vahvistui se, että museon monet tekstit todella tukevat toisiaan ja että tila asettaa omat rajoitteensa käännökselle. Vastaajat tunsivat kokevansa tekstin äärellä positiivista nostalgiaa liittyen sekä kuvaan että verbaalisen tekstin piirteisiin. Teksti koettiin monissa vastauksissa joiltain piirteiltään hankalaksi ymmärtää. Kävijät kuitenkin pystyivät turvaamaan toisiinsa esimerkiksi kielitaidon osalta. Eri vastaajaryhmien välillä oli nähtävissä joitakin eroja. Sana-assosiaatioihin perustuvissa grafiikoissa erityisesti menneisyyden kauppaa esittävään mustavalkovalokuvaan liitettiin kuitenkin samansuuntaisia merkityksiä sekä suomalaisten että kansainvälisten vastaajien toimesta. Sekä suomalainen että kansainvälinen vastaaja myös havaitsi kuvan ja verbaalisen viestin välillä ristiriitaa. Kokemusten samankaltaisuus viittaa siihen, että museo oli onnistunut välittämään viestin tehokkaasti molemmille yleisöille.