Imperiumi näytteillä : vuoden 1886 Colonial and Indian Exhibition -näyttelyn vaikuttavat tilat Illustrated London News -sanomalehden kuvituksessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan näyttelytiloja ja niissä käytettäviä vaikuttamisen keinoja. Näkökulmana tähän on vuonna 1886 Lontoossa järjestetty Colonial and Indian Exhibition -näyttely ja sen kuvaaminen Illustrated London News -sanomalehdessä. Colonial and Indian oli imperialistinen näyttely, jossa Iso-Britannia esitteli siirtomaitaan emämaan asukkaille. Sen tilat linkittyvät laajempaan maailmannäyttelyiden tilojen kontekstiin. Suurnäyttelyiden huippuajalla 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun järjestetyistä näyttelyspektaakkeleista on tutkittu erityisesti, mitä niillä haluttiin saavuttaa, millaisia mielikuvia niiden avulla luotiin ja miksi niitä järjestettiin aina vain suurempia ja suurempia. Esiin ovat nousseet erityisesti näyttelyissä vallinnut edistysuskon ja niiden käyttäminen propagandan välineinä. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, millaisin tilallisin keinoin tavoitteisiin pyrittiin.

Tilat nähdään tutkimuksessa vuorovaikutuksena. Ne eivät ole toiminnan passiivisia näyttämöitä vaan syntyvät sekä rakennetun tilan, esineiden että ihmisten ja heidän toimintansa kohtaamisessa. Tiloja käsitteellistetään Edward W. Sojan teorialla ”kolmannesta tilasta”, Thirdspace, joka tapahtuu sekä fyysisen tilan että siinä olevien, sitä kokevien ja muokkaavien ihmisten vuorovaikutuksessa. Tilaa eivät muodosta pelkästään fyysiset puitteet eivätkä pelkästään ihmiset vaan ne linkittyvät ja muokkaavat toisiaan. Tutkimuksen tilakäsitys tiivistyy käsitteeseen ”vaikuttavat tilat”. Tällaiset tilat pyrkivät erilaisin keinoin tekemään kokijoihinsa ennalta suunnitellun vaikutuksen. Näyttelytilat ovat niistä erinomainen esimerkki. Ne on rakennettu yleensä vain väliaikaisiksi tiloiksi, joille on tärkeämpää niiden jättämä vaikutus kuin itse rakennelman pysyvyys. Lisäksi näyttelyt ovat erittäin selkeästi jonkun suunnittelemia. Vaikuttavat tilat tarjoavat katsojilleen näkökulmia, mutta niiden tulkinta jää katsojien käsiin eikä ole enää suunnittelijoiden hallittavissa.

Illustrated London Newsin kuvitusten esittämät tilat ovat lehden lukijoita varten rakennettuja esityksiä. Kuvien kautta näyttelytilat voi historiantutkimuksessakin ”nähdä”. Tästä syystä analysoitavana ovat erityisesti Illustrated London Newsin kuvat, mutta kuvat ja teksti olivat sanomalehdessä kuitenkin yhdessä hahmotettu kokonaisuus, joten niitä on myös analysoitava yhdessä. Lehdistä voi analysoida, miten näyttely esitettiin. Ne eivät kuitenkaan kerro, miten Isossa-Britanniassa eläneet ihmiset ajattelivat. Puukaiverruksin toteutetut piirretyt lehtikuvat olivat monien käsien kautta kulkeneita tulkintoja tapahtuneesta. Niitä pystyi helposti muokkaamaan. Kuvavalinnat ja ratkaisut eivät välttämättä olleet tiedostettuja, mutta ne kuitenkin vaikuttivat lukijoiden käsitykseen Colonial and Indian -näyttelystä, muokkasivat heidän odotuksiaan ja rakensivat mielikuvia näyttelystä. Illustrated London Newsin lukijakunta oli yleensä hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa tai yläluokkaa. Lehden kuvia saattoivat silti nähdä muutkin kuin keskiluokan edustajat. Lisäksi kuvia pystyi katsomaan, vaikka ei olisi osannut lukea.

Imperialistinen viesti pyrittiin välittämään näyttelyssä käyneille ihmisille tilojen suurella koolla, arkkitehtuurilla, mahtipontisella sisustamisella ja tuomalla tilaan mahdollisimman paljon esineitä ja ihmisiä. Colonial and Indian -näyttelyssä katsojiin pyrittiin vaikuttamaan erityisesti tavaramäärillä. Tilat oli suunniteltu esinepaljouden esittämiseen ja tärkeintä oli niiden kyky esittää siirtomaiden luonnonvaroja. Niistä saatava hyöty ja tuottavuus olivat kaikki kaikessa. Näin sekä oikeutettiin imperialismia että juhlittiin sen tuomaa vaurautta. Näyttelyssä korostuivat myös vieraat ja eksoottisiksi arvotetut kulttuurit, joita esiteltiin niiden esineistön ja näyttelyyn tuotujen ihmisten avulla. Näyttelyn osina kulttuurit muuttuivat yksinkertaistetuiksi yleisesityksiksi ja eksoottiset esineet olivat sekä ihmetyksen kohteena olevia kuriositeetteja että merkkejä siirtomaiden alkuperäisasukkaiden alkukantaisuudesta. Myös Illustrated London Newsin kuvat olivat koollaan ihmetyttäviä ja erilaisten perspektiivien avulla ne vahvistivat tilojen viestiä loputtomiin jatkuvasta kehityksestä. Lehti toimi vaikuttavana mainoksena näyttelylle ja toi oman lisänsä näyttelykokemukseen.

Suurnäyttelyiden esitystapoihin liittyi vahvasti erilaiset hierarkiat. Esineet piti järjestellä ja luokitella ja niiden avulla osoitettiin kehitysjärjestystä. Osana näyttelyä myös ihmiset asetettiin aikajanalle, jossa siirtomaiden alkuperäisasukkaat nähtiin alkukantaisina tai osa jopa pian sukupuuttoon kuolevina ja näyttelyä katselleet britit olivat esimerkki kaikkein kehittyneimmistä ihmisistä. Näyttelytiloissa liikkuneet ihmiset kokivat kolmiulotteisen tilakokemuksen, johon kuului sekä esineitä että muita tilassa liikkuneita ihmisiä. Tiloilla oli suuri rooli siinä, miten erilaisessa asemassa näyttelyn osana olleet ihmiset olivat. Colonial and Indian -näyttelyssä katsojilla oli valta tulkita näyttelyn osana olleita ihmisiä, mutta näyttelyn ihmiset eivät tulkinneet esimerkiksi omia työvälineitään katsojille. Valtaa jaettiin tilojen tulkinnan ja vuorovaikutuksen suunnalla. Näyttelyssä ihmisestä tehtiin näyttelyesine, joka täydensi tilaa. Tilojen suunnittelijat olivat suurimpia vallan käyttäjiä. He asettivat puitteet, joissa tulkinta tapahtui ja antoivat tai ottivat pois tilassa olevien ihmisten erilaisia vapauksia.

Näyttelyt ovat tiloja, joissa korostuu tilan ottaminen haltuun katseen avulla. Illustrated London Newsin ja näyttelyn kuvien sekä kaiken muun näyttelyn visuaalisuuden avulla luotiin ideaalia, jota käytettiin imperialismin tuomiseksi osaksi ihmisten tavallista elämää. Lehteä lukiessaan aikalaiset kuluttivat kuvallista materiaalia, joka kertoi heille millaisia siirtomaat olivat ja millaisia asioita ja ihmisiä niissä oli, mutta myös millaisia he itse olivat niihin verrattuna. Tärkeää on muistaa, että ihmiset pystyivät kuitenkin tekemään myös muita kuin näyttelyjärjestäjien ja kuvaajien suunnittelemia tulkintoja. Näyttelyn viesti oli imperialismia juhliva, mutta se ei välttämättä ollut kävijöille imperialistinen kokemus.