Terve koululainen -hankkeen arviointi RE-AIM-mallin mukaan

Abstract

Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on terveen kasvun ja kehityksen perusta, ja kouluympäristö on ratkaisevassa roolissa oppilaiden liikunnan ilon ja innon ylläpitämisessä. Terve koululainen (TEKO) -hankkeessa on vuosien 2010–2018 aikana edistetty ala- ja yläkouluikäisten liikkumisen turvallisuutta ja sittemmin myös liikuntaa koulussa ja vapaa-ajalla tarjoamalla liikettä lisääviä ja tukevia materiaaleja ensisijaisesti yläkoulun liikunnan ja terveystiedon opettajille.

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli arvioida TEKO-hankkeen onnistumista. Hankkeen arviointi suoritettiin terveyden edistämisen interventioiden arvioinneissa usein käytetyn RE-AIM-arviointimallin ja sen sisältämien ulottuvuuksien – tunnettuus, vaikuttavuus, vastaan- ja käyttöönotto ja pysyvyys – avulla. Tutkimusaineistona hyödynnettiin liikunnan ja terveystiedon opettajilta kolmena vuonna (2013, 2015, 2018) kerättyjä arviointikyselyvastauksia (n = 467). Kyselyt oli toimitettu vastaajille heitä edustavan järjestön, LIITO ry:n, sähköpostilistan kautta. Vastasin itse vuoden 2018 arviointikyselyn laatimisesta ja toteuttamisesta.

Tutkimuksessani keskityttiin selvittämään, onko TEKO-hankkeen tunnettuudessa ja vaikuttavuudessa sekä hankkeen materiaalien vastaan- ja käyttöönotossa ja pysyvyydessä eroja eri vastaajaryhmien kesken. Hypoteesina oli, että sukupuolella, luokka-asteella ja vastausvuodella on yhteys TEKO-hankkeen onnistumiseen ja sen eri osa-alueisiin. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS 25 -tilasto-ohjelmalla, ja tutkimusmenetelminä toimivat tilastolliset testit (khiin neliön testi, Mann-Whitneyn U-testi, Kruskal-Wallisin testi, logistinen regressioanalyysi ja kaksisuuntainen varianssianalyysi).

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Terve koululainen -hankkeen tunnettuus on lisääntynyt tilastollisesti erittäin merkitsevästi vuosien 2013–2018 aikana sekä kaikkien kyselyvastaajien että yläkoulussa opettavien keskuudessa. Lisäksi sukupuolella on yhteys TEKO-hankkeen tunnettuuteen ja vaikuttavuuteen. Hankkeen materiaalien vastaan- ja käyttöönotto ei ole yhteydessä sukupuoleen ja luokka-asteeseen, mutta pysyvyys on tilastollisesti merkitsevää etenkin yläkoulussa opettavien vastaajien keskuudessa.

Tulosten mukaan naiset tunnistavat TEKO-hankkeen miehiä paremmin; lisäksi heidän tietonsa on lisääntynyt miehiä enemmän. Miespuolisten opettajien tavoittamiseen tulisikin vastaavanlaisissa hankkeissa kiinnittää erityistä huomiota. Vaikuttavuuden osa-alueen muut tulokset – yhteistyön lisääntyminen, käytettyjen sisältöjen laajeneminen ja hyödynnettyjen menetelmien monipuolistuminen – perustuvat puolestaan hankkeen painopisteen muutokseen. Yhteen teemaan keskittymisen sijaan kolmen aihepiirin, koulupäivän liikunnallistamisen, oppilaiden liikkumisen edistämisen ja liikkumisen turvallisuuden tasavertainen korostaminen on tarjonnut tervekoululainen.fi-verkkosivustolla kävijöille aiempaa moninaisemmin erilaisia työkaluja ja sisältöjä.

Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että TEKO-hankkeen aineistojen laatimisessa on onnistuttu: materiaalit ja tehtävät arvioidaan ominaisuuksiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan hyviksi ja niitä käytetään sukupuolesta ja luokka-asteesta riippumatta. Lisäksi erityisesti kohderyhmä aikoo hyödyntää hankkeen sisältöjä ja materiaaleja myös jatkossa sekä suositella niitä kollegoilleen. Yläkoulun liikunnan ja terveystiedon opettajien voidaan siten tulkita olevan tyytyväisiä hankkeen tuottamiin aineistoihin ja niiden käytettävyyteen oppituntien suunnittelussa ja oppilaiden aktivoimisessa terveyttä edistävään, turvalliseen liikkumiseen.

Tutkimuksen tuloksista on hyötyä Terve koululainen -hankkeen toteuttamisesta vastanneelle UKK-instituutille, hankkeen rahoittajille sekä vastaavanlaisia verkkopohjaisia, fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tavoittelevia hankkeita suunnitteleville. Tutkimustulokseni täydentävät aiempaa tutkimusta varsinkin siksi, ettei yläkoulujen liikunnan ja terveystiedon opettajille suunnattua, sähköisiin aineistoihin ja jakelukanaviin nojaavaa hanketta ole aiemmin RE-AIM-mallin mukaisesti arvioitu. Seuraavaksi olisi kiintoisaa selvittää, miten TEKO-hankkeen sisältöjä koulutyössä ja yläkoulun arjessa konkreettisesti hyödynnetään. Lisäksi olisi tärkeää kuulla, miten yläkoulun opettajat kehittäisivät edelleen TEKO-hankkeen materiaaleja.