Suomeen suuntautuvan siirtolaisuuden vaikutus kehitykseen : diskurssianalyysi vuoden 2015 turvapaikkapoliittisesta tilanteesta Helsingin Sanomissa
Tomi, Milja (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905201798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905201798
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten niin sanotun vuoden 2015 ”pakolaiskriisin” aikana Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden esitettiin vaikuttavan Suomen sekä maastamuuttoalueiden kehitykseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin argumentein turvapaikanhakijoiden vastaanottamista joko puolustettiin tai vastustettiin, sekä millaisia yhtymäkohtia esitetyillä väitteillä on siirtolaisuuden ja kehityksen tutkimuksen kolmeen suureen teoriasuuntaukseen, funktionalismiin, strukturalismiin sekä pluralistisiin teorioihin.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi, jonka osana tutkielmassa hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu ”pakolaiskriisiä” ja Suomen turvapaikkapolitiikkaa käsitelleistä Helsingin Sanomissa vuonna 2015 julkaistuista pääkirjoituksista. Tutkielma perustuu oletukseen Helsingin Sanomista merkittävänä kotimaisena mielipidevaikuttajana. Työssä kyseenalaistetaan siirtolaisuuden tutkimuksen konventioita ja sovelletaan tyypillisesti työperäistä siirtolaisuutta kuvaamaan käytettyjä teoriaperinteitä humanitaarisen siirtolaisuuden tutkimuksessa.
Analyysin mukaan Helsingin Sanomien tuottama näkemys turvapaikanhakijoiden kehitysvaikutuksista mukailee löyhästi siirtolaisuuden tutkimuksessa tällä hetkellä valtavirtaisia pluralistisia teorioita. Lisäksi aineistossa esiintyy myös joitain funktionalistisen ja strukturalistisen teorian piirteitä. Humanitaariseen maahanmuuttoon liitetyt mielikuvat muuttuvat vuoden edetessä ja saapuneiden siirtolaisten määrän kasvaessa: alkuvuodesta tilannetta tarkastellaan ensisijaisesti humanitaarisena kriisinä, kun taas loppuvuodesta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen oikeutusta tarkastellaan sen mahdollisten taloudellisten kehitysvaikutusten näkökulmasta.
Lehdessä tuotetun diskurssin mukaan Suomeen kohdistuva humanitaarinen siirtolaisuus tuottaa positiivista kehitystä, mikäli siirtolaisten kotouttamisessa onnistutaan. Turvapaikanhakijoiden luoman väestönkasvun kuvataan vaikuttavan myönteisesti Suomen väestölliseen huoltosuhteeseen ja siten saattavan tuottaa myönteisiä taloudellisia kehitysvaikutuksia Suomessa. Aineistossa tarkastellaan siirtolaisuutta yksipuolisesti Suomen näkökulmasta, eikä poismuuton vaikutuksiin lähettävillä alueilla oteta kantaa.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi, jonka osana tutkielmassa hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu ”pakolaiskriisiä” ja Suomen turvapaikkapolitiikkaa käsitelleistä Helsingin Sanomissa vuonna 2015 julkaistuista pääkirjoituksista. Tutkielma perustuu oletukseen Helsingin Sanomista merkittävänä kotimaisena mielipidevaikuttajana. Työssä kyseenalaistetaan siirtolaisuuden tutkimuksen konventioita ja sovelletaan tyypillisesti työperäistä siirtolaisuutta kuvaamaan käytettyjä teoriaperinteitä humanitaarisen siirtolaisuuden tutkimuksessa.
Analyysin mukaan Helsingin Sanomien tuottama näkemys turvapaikanhakijoiden kehitysvaikutuksista mukailee löyhästi siirtolaisuuden tutkimuksessa tällä hetkellä valtavirtaisia pluralistisia teorioita. Lisäksi aineistossa esiintyy myös joitain funktionalistisen ja strukturalistisen teorian piirteitä. Humanitaariseen maahanmuuttoon liitetyt mielikuvat muuttuvat vuoden edetessä ja saapuneiden siirtolaisten määrän kasvaessa: alkuvuodesta tilannetta tarkastellaan ensisijaisesti humanitaarisena kriisinä, kun taas loppuvuodesta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen oikeutusta tarkastellaan sen mahdollisten taloudellisten kehitysvaikutusten näkökulmasta.
Lehdessä tuotetun diskurssin mukaan Suomeen kohdistuva humanitaarinen siirtolaisuus tuottaa positiivista kehitystä, mikäli siirtolaisten kotouttamisessa onnistutaan. Turvapaikanhakijoiden luoman väestönkasvun kuvataan vaikuttavan myönteisesti Suomen väestölliseen huoltosuhteeseen ja siten saattavan tuottaa myönteisiä taloudellisia kehitysvaikutuksia Suomessa. Aineistossa tarkastellaan siirtolaisuutta yksipuolisesti Suomen näkökulmasta, eikä poismuuton vaikutuksiin lähettävillä alueilla oteta kantaa.