Lähiesimiehen keinot vahvistaa hoitajien toivoa psykiatrisessa hoitotyössä : mittarin kehittäminen ja esitutkimus

Abstract

Toivo voidaan määritellä dynaamiseksi elämän voimavaraksi, joka auttaa ihmisiä selviytymään työelämän haasteista. Toivo ei kohdennu mihinkään erityiseen toiveen kohteeseen eli esimerkiksi parempiin työolosuhteisiin. Toiveet voivat olla osa toivoa, mutta ne eivät ole sen ydinsisältö. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää ja pilotoida mittari kuvaamaan lähiesimiehen keinoja vahvistaa hoitajien toivoa psykiatrisessa hoitotyössä. Kehitetyn mittarin avulla kuvataan myös, miten tärkeinä hoitajat pitävät lähiesimiehen keinoja oman toivonsa kannalta, ja miten nuo keinot toteutuvat psykiatrisen hoitotyön käytännössä hoitajien arvioimana.

Mittarin teoreettinen rakenne pohjautui kahteen aiheesta aiemmin tehtyyn kvalitatiiviseen tutkimukseen ja niiden aineistojen induktiiviseen analyysiin täydennettynä kirjallisuushaulla. Operationalisoinnin, asiantuntija-arviointien ja esitestauksen jälkeen esitutkittava mittari sisälsi seitsemän taustatietokysymystä perustuen tutkimuskirjallisuuteen ja 45 Likert 5-asteikollista väittämää, jotka kuvasivat lähiesimiehen keinoja vahvistaa hoitajien toivoa. Asiantuntija-arvioista laskettiin mittarin sisältövaliditeetti-indeksit käyttämällä väittämäkohtaista ja keskimääräistä sisältövaliditeetti-indeksiä. I-CVI ja I-CVI/Ave osoittivat pääosin muuttujien hyvää ja erinomaista sisältövaliditeettia.

Esitutkimus suoritettiin tammi-helmikuussa 2019 sähköisellä lomakkeella, joka lähetettiin eriasteisille hoitajille (N = 495), jotka tekivät potilastyötä psykiatrisilla osastoilla eräässä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa. Vastausprosentti oli 22 % (n = 110). Aineiston analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Esitutkimuksen tuloksia kuvattiin enimmäkseen summamuuttujatasolla. Cronbachin alfa-kertoimet (α = 0.86–0.96) osoittivat summamuuttujien olevan sisäisesti johdonmukaisia. Esitutkimuksen perusteella mittari oli toimiva ja ymmärrettävä.

Lähiesimiehen keinoja vahvistaa hoitajien toivoa olivat esitutkimuksen tulosten mukaan: toiveikkuuden välittäminen, empaattinen ja arvostava kohtaaminen, työryhmän toiminnan johtaminen, ammatissa kehittymisen mahdollistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen. Hoitajien mielestä kaikki nämä lähiesimiehen keinot olivat keskimäärin erittäin tärkeitä heidän toivolleen. Tulos on yhdenmukainen ja vahvistaa aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimustuloksia. Toivoa vahvistavien keinojen tärkeydestä ja positiivisista seurauksista huolimatta lähiesimiehen keinot hoitajien toivon vahvistamiseksi toteutuivat hoitajien arvioiden mukaan vaihtelevasti.

Psykiatrisen hoitotyön lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muillakin terveydenhuollon aloilla osana sekä hoitajien että hoitotyön johtajien koulutusta ja hoitotyön tutkimuksessa. Jatkossa mittaria tulee edelleen kehittää ja testata suuremmalla otoksella, mikä mahdollistaa monipuolisemmat testit luotettavuuden arvioimiseksi.

ABSTRACT Nurse manager’s ways of strengthening hope among psychiatric nurses : developing and testing a measurement instrument

Hope can be defined as a dynamic life resource that helps people to cope with the challenges of working life. Hope does not focus on any particular object or desire, unlike wishes for e.g. better working conditions. So, although wishes can be part of hope, they are not its core content. This study reports the development and pilot testing of an instrument to describe nurse manager’s ways of strengthening nurses’ hope in a psychiatric nursing context. The instrument describes the importance of different nurse manager’s ways of strengthening nurses’ hope, and how those ways are realized in nursing practice, as evaluated by nurses themselves.

The theoretical structure of the instrument was based on two previous qualitative studies, which were supplemented with a literature review. After operationalization, expert reviews and preliminary testing of the pilot version, the instrument comprised seven background questions based on previous literature and 45 items concerning the ways nurse managers strengthen nurses’ hope, measured by a five point Likert-scale. To analyze the instrument’s internal consistency and validity, content validity indexes (CVI) were computed for each item based on experts’ reviews, and the CVI/Ave measured across items. The I-CVI and I-CVI/Ave demonstrated mainly good and excellent content validity levels across the items.

The pilot study was conducted in January-February 2019 using an electronic questionnaire that was sent to all levels of nurses (N = 495) working with patients in psychiatric wards in one university hospital in Finland. The response rate was 22 % (n = 110). The data was analyzed using descriptive statistical methods. The results were mostly described on the level of sum variables. Cronbach alpha coefficients (α = 0.86-0.96) indicated that the sum variables were internally consistent. According to the pilot study the instrument was workable and understandable for the respondents.

The results of the pilot study showed that there were six main ways for nurse managers to strengthen nurses’ hope: conveying hopefulness, encountering employees with empathy and appreciation, managing the workgroup, enabling the professional development of employees, and supporting coping at work. Nurses averagely evaluated all of these approaches as very important ways to strengthen their hope. The results of the study were consistent and confirm previous results on the research topic. However, despite the importance of positive means and positive consequences being raised by the study, nurse manager’s ways of strengthening nurses’ hope were realized differently among the evaluations.

In addition to psychiatric nursing, the results of this study can be utilized in other health care sectors, and also as part of the education of both nurses and nurse managers, and in nursing research. In the future, the instrument requires further development and needs to be tested with larger samples to better evaluate its reliability.