Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen riidanratkaisun näkökulmasta
Holopainen, Sami (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171783
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielman aiheena on kaksinkertaisen verotuksen poistaminen riidanratkaisun näkökulmasta. Kansainvälinen kaksinkertainen verotus on rajat ylittävän liiketoiminnan aiheuttama ongelma. Tutkimuksessa selvitetään, miten kaksinkertainen verotus on mahdollista poistaa ennen kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyistä annetun lain voimaantuloa ja sen jälkeen. Tutkimuksessa käydään läpi Euroopan unionin direktiivin (2017/1852) vaatimukset ja sen pohjalta annettu hallituksen esitys 308/2018. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia verovelvollisen ja veronsaajan näkökulmasta.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmaattisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia voimassa olevaa oikeutta ja lisäksi tulkita ja systematisoida oikeusnormien sisältöä. Tulkintaopillisesti tutkitaan lakiuudistuksen sisältöä ja menettelyn aiheuttamia ongelmia ja tulkintatilanteita kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa. Tärkeimmät lähde-aineistot ovat Neuvoston direktiivi 2017/1852 liitteineen, hallituksen esitys 308/2018 ja oikeuskirjallisuus.
Euroopan unionin direktiivin myötä kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on säädettävä kansallisesti. Aikaisemmin sovelletuista verosopimusten tai arbitraatiosopimuksen mukaisista menettelyistä puuttui lainsäädäntöpohja ja menettelyt eivät taanneet kaksinkertaisen verotuksen tehokasta poistamista. Lisäksi kansallisten tulkintojen johtaessa kaksinkertaiseen verotukseen, ei kansallinen muutoksenhaku johda kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa toivottuun lopputulokseen riittävän usein.
Tutkimuksessa todetaan, että kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistuu aikaisempaa useammin lakiuudistuksesta johtuen. Lain ansiosta Euroopan unionin alueella kaksinkertaisen verotuksen poistaminen voidaan saattaa yhä useammin ratkaisupakon soveltamisalaan. Transaktion kohdistuessa Euroopan unionin ulkopuolelle, kaksinkertaisen verotuksen poistuminen jää edelleen riippumaan verosopimuksen sisällöstä. Lakiuudistus parantaa verovelvollisen asemaa kokonaisvaltaisesti ja hallinnollisesti kokonaisvaikutus on mahdollisesti positiivinen lisääntyneen yhteistyön ansiosta.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmaattisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia voimassa olevaa oikeutta ja lisäksi tulkita ja systematisoida oikeusnormien sisältöä. Tulkintaopillisesti tutkitaan lakiuudistuksen sisältöä ja menettelyn aiheuttamia ongelmia ja tulkintatilanteita kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa. Tärkeimmät lähde-aineistot ovat Neuvoston direktiivi 2017/1852 liitteineen, hallituksen esitys 308/2018 ja oikeuskirjallisuus.
Euroopan unionin direktiivin myötä kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on säädettävä kansallisesti. Aikaisemmin sovelletuista verosopimusten tai arbitraatiosopimuksen mukaisista menettelyistä puuttui lainsäädäntöpohja ja menettelyt eivät taanneet kaksinkertaisen verotuksen tehokasta poistamista. Lisäksi kansallisten tulkintojen johtaessa kaksinkertaiseen verotukseen, ei kansallinen muutoksenhaku johda kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa toivottuun lopputulokseen riittävän usein.
Tutkimuksessa todetaan, että kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistuu aikaisempaa useammin lakiuudistuksesta johtuen. Lain ansiosta Euroopan unionin alueella kaksinkertaisen verotuksen poistaminen voidaan saattaa yhä useammin ratkaisupakon soveltamisalaan. Transaktion kohdistuessa Euroopan unionin ulkopuolelle, kaksinkertaisen verotuksen poistuminen jää edelleen riippumaan verosopimuksen sisällöstä. Lakiuudistus parantaa verovelvollisen asemaa kokonaisvaltaisesti ja hallinnollisesti kokonaisvaikutus on mahdollisesti positiivinen lisääntyneen yhteistyön ansiosta.