Oppia työ kaikki : Selvitys Specian kasvatustieteilijätaustaisten jäsenten työllistymisestä ja kasvatustieteilijöiden kompetensseista koulutuksessa ja työelämässä
Puska, Hanna (2019)
Puska, Hanna
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171773
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvatustieteilijöiden kompetenssien vastaavuutta koulutuksessa ja työelämässä sekä saada ajantasaista tietoa kasvatustieteilijöiden työllistymisestä. Tutkimuskysymyksiä oli yhteensä kolme, joista ensimmäisessä tarkasteltiin, mille sektoreille ja toimialoille kasvatustieteilijät ovat työllistyneet. Toisen tutkimuskysymyksen avulla pyrittiin selvittämään, mitä työn kompetensseja kasvatustieteilijät pitävät tärkeinä eri työtehtävissä. Näiden lisäksi etsittiin vastausta kolmanteen tutkimuskysymykseen: missä määrin kasvatustieteilijöiden työelämässä tärkeinä pidetyt kompetenssit otetaan huomioon koulutuksessa. Tutkimus tehtiin tilaustyönä ammattijärjestö Specialle, ja sen aineistoa käytetään osana Specian työmarkkinatietojen kartoitusta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja sen kohteena olivat Specian kasvatustieteilijätaustaiset jäsenet. Näiden lisäksi tutkimukseen osallistui muita yleisen ja aikuiskasvatustieteen, elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoita sekä jo valmistuneita kasvatustieteilijöitä. Aineisto kerättiin vuonna 2018 huhti- ja toukokuun välillä, ja sen keräämistä jatkettiin syyskuussa. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin Specian jäsenille sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa sekä kasvatustieteitä opettavien yliopistojen kautta nykyisille sekä jo valmistuneille kas-vatustieteen opiskelijoille. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla kvantitatiivisilla analyysimene-telmillä ristiintaulukoinnin sekä kuvailevien analyysien avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 250 kasvatustieteilijää.
Tutkimuksen sekä kyselylomakkeen perustana käytettiin Eversin, Rushin ja Berdrown (1998) kompetenssin perusta -mallia, joka jakautuu neljään yleisten työelämävalmiuksien ryhmään. Mallin neljä tasoa ovat itsensä johtaminen, kommunikointitaito, ihmisten ja asioiden johtaminen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen. Nämä ryhmät jakautuvat vielä 17 erilaiseen taitoon ja ominaisuuteen, joiden avulla selvitettiin kasvatustieteilijöiden kompetensseja koulutuksessa ja työelämässä.
Tutkimustulosten mukaan kasvatustieteilijät ovat työllistyneet hyvin laajasti eri työnantajasektoreille ja työskentelevät monipuolisesti erilaisissa työtehtävissä. Pieni enemmistö työskentelee yksityisellä sektorilla, ja yli puolet toimivat työssään ylempinä toimihenkilöinä. Yleisimmät kasvatustieteilijöiden työtehtävät liittyvät hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin, joiden sisällä yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija ja asiantuntija.
Työelämässä kasvatustieteilijät pitävät kompetensseista kaikkein tärkeimpinä henkilökohtaista organisoitumista ja ajanhallintaa, henkilökohtaisia vahvuuksia, käsitteellistämistä, vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä ja analyyttisyyttä. Useimpien kompetenssien tärkeys korostui johto- ja esihenkilötehtävissä. Suunnittelutyössä sen sijaan korostuivat visioinnin ja käsitteellistämisen tärkeys ja opetus- ja ohjausalalla konfliktien johtaminen. Koulutuksessa kompetensseista huomioitiin parhaiten käsitteellistämistä sekä oppimiskykyä ja vähemmälle huomiolle jäivät johtaminen ja vaikuttaminen sekä riskienotto. Yleisesti ottaen kompetensseja pidetään työelämässä tärkeinä riippumatta siitä, kuinka paljon niitä on huomioitu koulutuksessa. Koulutuksen nähdään myös huomioineen kompetensseja suhteellisen hyvin siihen nähden, kuinka tärkeäksi ne koe-taan työelämässä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja sen kohteena olivat Specian kasvatustieteilijätaustaiset jäsenet. Näiden lisäksi tutkimukseen osallistui muita yleisen ja aikuiskasvatustieteen, elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoita sekä jo valmistuneita kasvatustieteilijöitä. Aineisto kerättiin vuonna 2018 huhti- ja toukokuun välillä, ja sen keräämistä jatkettiin syyskuussa. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin Specian jäsenille sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa sekä kasvatustieteitä opettavien yliopistojen kautta nykyisille sekä jo valmistuneille kas-vatustieteen opiskelijoille. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla kvantitatiivisilla analyysimene-telmillä ristiintaulukoinnin sekä kuvailevien analyysien avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 250 kasvatustieteilijää.
Tutkimuksen sekä kyselylomakkeen perustana käytettiin Eversin, Rushin ja Berdrown (1998) kompetenssin perusta -mallia, joka jakautuu neljään yleisten työelämävalmiuksien ryhmään. Mallin neljä tasoa ovat itsensä johtaminen, kommunikointitaito, ihmisten ja asioiden johtaminen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen. Nämä ryhmät jakautuvat vielä 17 erilaiseen taitoon ja ominaisuuteen, joiden avulla selvitettiin kasvatustieteilijöiden kompetensseja koulutuksessa ja työelämässä.
Tutkimustulosten mukaan kasvatustieteilijät ovat työllistyneet hyvin laajasti eri työnantajasektoreille ja työskentelevät monipuolisesti erilaisissa työtehtävissä. Pieni enemmistö työskentelee yksityisellä sektorilla, ja yli puolet toimivat työssään ylempinä toimihenkilöinä. Yleisimmät kasvatustieteilijöiden työtehtävät liittyvät hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin, joiden sisällä yleisimmät ammattinimikkeet ovat suunnittelija ja asiantuntija.
Työelämässä kasvatustieteilijät pitävät kompetensseista kaikkein tärkeimpinä henkilökohtaista organisoitumista ja ajanhallintaa, henkilökohtaisia vahvuuksia, käsitteellistämistä, vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä ja analyyttisyyttä. Useimpien kompetenssien tärkeys korostui johto- ja esihenkilötehtävissä. Suunnittelutyössä sen sijaan korostuivat visioinnin ja käsitteellistämisen tärkeys ja opetus- ja ohjausalalla konfliktien johtaminen. Koulutuksessa kompetensseista huomioitiin parhaiten käsitteellistämistä sekä oppimiskykyä ja vähemmälle huomiolle jäivät johtaminen ja vaikuttaminen sekä riskienotto. Yleisesti ottaen kompetensseja pidetään työelämässä tärkeinä riippumatta siitä, kuinka paljon niitä on huomioitu koulutuksessa. Koulutuksen nähdään myös huomioineen kompetensseja suhteellisen hyvin siihen nähden, kuinka tärkeäksi ne koe-taan työelämässä.