Muuttuva Kakolanmäki sanomalehtipuheissa : historiallisen vankila-alueen uusiokäytön diskursiivinen muotoutuminen Turun Sanomissa 1999–2001

Abstract

Entisten vankiloiden käyttöä on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran, mutta suomalainen rakennetun ympäristön uusiokäytön tutkimus on keskittynyt lähinnä vanhojen teollisuusalueiden uuden käytön tarkasteluun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaiseksi käytöstä poistunut, Turussa sijaitseva Kakolanmäen vankila-alue on muodostunut julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen perustana on konstruktionistinen tieteenfilosofia, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisissa prosesseissa kielen välityksellä. Kaupunkitila näyttäytyy tutkimuksessa sosiaalisena konstruktiona, jota tuotetaan ja määritellään sitä koskevissa puheissa.

Tutkimuksen peruskäsitteistön ja teoreettisen viitekehyksen muodostavat tila, paikka ja kaupunki sekä niistä käyty yhteiskuntamaantieteellinen keskustelu. Tutkimuksessa hyödynnetään myös valtaan, tietoon ja osallisuuteen liittyvien kysymysten teoreettista keskustelua. Media ja etenkin alueelliset sanomalehdet näyttäytyvät tutkimuksessa kaupunkikeskustelun eli siten kaupungin tuottamisen areenana ja osapuolena.

Tutkimalla Turun Sanomissa vuosina 1999–2001 julkaistuja uutisartikkeleita, mielipidekirjoituksia, kolumneja ja muita kirjoituksia pyrittiin selvittämään, millaiseksi Kakolanmäki-puhe muodostui tänä aikana ja kuka aluetta määritteli. Analyysin työkaluna käytettiin diskurssianalyysia, jonka avulla aineistosta paikannettiin hallitsevia diskursseja sekä niiden mahdollisia vastadiskursseja.

Aineistossa esiintyy kolme valtadiskurssia: (1) Kakolanmäkeä tulee kehittää vetovoimaiseksi alueeksi, (2) Kakolanmäellä on kulttuurihistoriallista arvoa sekä (3) Kakolanmäki on turkulaisten alue. Näistä ensimmäinen, taloudellista kasvua ja paikkamarkkinointia painottava diskurssi näyttäytyy keskustelua hallitsevana ja aluetta voimakkaasti määrittelevänä diskurssina. Paikkatunnetta, maisemaa, julkista tilaa ja kulttuurihistoriallisia arvoja painottavat diskurssit kietoutuvat taloudellisen kasvun diskurssiin, minkä tulkittiin asettavan puitteet mutta myös haasteita alueen kehittämiselle.

Tutkimusten tuloksista nostettiin erityisen tärkeäksi entisen vankilan merkitys paikallisille ihmisille, joiden osallistamisen tärkeyttä uusiokäytön suunnittelussa korostettiin. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa käsiteltiin kriittisesti muistojen hyödyntämistä ja tilan ulossulkevaa luonnetta, kun kulttuuriperintökohdetta kehitetään kaupallisuuden ehdoilla. Tutkimus täydentää vankiloiden uusiokäytön tutkimusta sekä Kakolanmäen tarinaa. Tavoitteena on ollut tuoda esille hegemonisia ja luonnollistuneita, kaupunkitilan muodostumiseen vaikuttavia diskursseja, jotta niitä olisi mahdollista kyseenalaistaa.