Mediakasvatuksesta monilukutaitoon : opetussuunnitelman perusteiden käsitteet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa

Abstract

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) ohjaavat vahvasti opettajien työtä. POPSeissa annetaan yleensä hyvin vähän pedagogisia neuvoja tavoitteiden saavuttamiseksi tai vihjeitä sisältöjen huomioimiseksi opetuksessa. Useita opetukseen sisällytettäviä tavoitteita ja sisältöjä ilmaistaan käsitteillä, joita on mahdollista tulkita ja soveltaa opetuksessa monin eri tavoin. Tämän tutkimuksen kohteena on kymmenen käsitettä, jotka esiintyvät kolmessa viimeisimmässä POPSissa ja liittyvät läheisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen.

Pyrin selvittämään tällä tutkimuksella, millaisena työvälineenä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat näkevät opetussuunnitelman perusteet omassa arkityössään, millaisina POPSin äidinkieleen ja kirjallisuuteen läheisesti liittyvät laajat käsitteet näyttäytyvät äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä sekä miten opettajat toteuttavat POPSien käsitteitä omassa opetuksessaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien näkemyksiä opetussuunnitelman perusteista, paikallisesta opetussuunnitelmasta, oppimateriaaleista ja perustetekstien käsitteistä tutkittiin survey-tyyppisellä sähköisellä kyselyllä. Kokonaisuudessaan tämä tutkimus muodostuu opetussuunnitelman perusteiden kuvaamisesta, tutkimukseen valittujen käsitteiden analyysista sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien näkemyksiä opetussuunnitelman perusteista ja valituista käsitteistä selvittävän kyselytutkimuksen tulosten analyysista.

Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimuksen lisäksi teorialähtöistä sisällönanalyysia ja semanttista differentiaalia soveltuvin osin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat opetussuunnitelman perusteet ja niitä koskeva aikaisempi tutkimus. Tutkimuksen aineiston muodostavat opetussuunnitelman perustetekstit vuosilta 1994, 2004 ja 2014 sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset. Perustetekstejä koskevaksi aineistoksi on rajattu oppimäärää suomen kieli ja kirjallisuus koskevat osat. Koska aineenopettajat työskentelevät tyypillisesti yläkouluissa, tutkimukseen valittuja käsitteitä tarkastellaan pääasiassa ylimpiä vuosiluokkia käsittelevien lukujen kautta. Opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevat osat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Kyselytutkimuksella kerätty aineisto jäi hyvin pieneksi, sen vuoksi kyselyn tulokset eivät ole yleistettäviä. Tutkimuksen tuloksista voitiin kuitenkin päätellä, että opettajat ovat tyytyväisiä perustetekstiin ja paikallista opetussuunnitelmaa pidettiin omaa työtä ohjaavana. Tuloksista ilmeni kuitenkin myös, että perustetekstien pohjalta laadittavien paikallisten opetussuunnitelmien laatu vaihtelee ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisällöt ovat perusteissa liian laajoja. Kriittisiä kommentteja oli vähän, mutta pienessä aineistossa ne korostuvat. Tutkittavat käsitteet toteutuvat keskimäärin pääasiassa kirjoitettujen tekstien yhteydessä, samoin tekstin tuottamisen ja tulkitsemisen taidot liitettiin vahvasti tutkittaviin käsitteisiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opettajilla on erilaisia näkemyksiä perustetekstien käsitteistä ja sama käsite voi tilanteesta riippuen olla sekä opetuksen kohteena että välineenä.