Valehteleeko johtaja ja teeskenteleekö kansa? : Pohjois-Korean kehykset Yleisradion uutisoinnissa
Kangasvieri, Fanni (2019)
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171741
Tiivistelmä
Suomalaisena voi olla vaikea käsittää, mikä Pohjois-Korean yhteiskunnassa on totta. Valtio pyrkii peittelemään todellisuuttaan kaikin keinoin, jonka seurauksena uutisointi maassamme kuin muuallakin perustuu melkein kokonaan länsimaisten observoijien välittämään tietoon. Tällöin sulkeutuneesta valtiosta on muodostunut meille jokin tavoittamaton ja mystinen ”toinen”, jota esittävät kehykset rakentuvat erojen ja kriisien ympärille. Pohjois-Koreasta välitetty kuva herättää ristiriitaisia käsityksiä maan tilasta. Singaporessa vuonna 2018 järjestetty tapaaminen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välillä tarjosi ensimmäisen kerran kansainväliselle medialle aikaisempaa monipuolisemman kuvan täysin suljettuna pidetystä maasta.
Pro gradu -työssäni tarkastelen, miten Yle kehystää Pohjois-Korean todellisuuskuvaa suuren mediatapahtuman aikaan. Tutkimuksessani määrittelen kehyksien rakennuspalikoiksi esimerkiksi metaforat ja lähteet. Rajaan tutkimukseni aineiston aikavälille 1.6.2018–17.6.2018, jolloin järjestettiin Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin välinen huippukokous. Heidän tapaamisensa tarkoituksena oli keskustella suljetun maan ydinaseriisunnasta. Tapaustutkimuksessa hyödynnettiin alun perin Erving Goffmanin luomaa kehysanalyysia sekä Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kehittämää sosiaalisen konstruktionismin teoriaa.
Työn aineistona toimivat huippukokouksen aikana julkaistut Ylen verkkojutut. Tutkimusotos kerättiin harkinnanvaraisella otannalla poimimalla julkaistuista teksteistä joka toinen. Aineisto-otoksen ulkopuolelle jäivät verkkojuttujen uutiskuvat.
Analyysissa nousivat esiin neljä hallitsevaa kehystä: 1) Pohjois-Korea: arvaamaton ydinasevaltio -kehys, 2) Kim käskee, kansa kärsii -kehys, 3) Kim ei pahempi kuin Trump -kehys ja 4) Pohjois-Korea osaa leikkiä nätisti -kehys. Voimakkaimmin aineistossa esiintyi Pohjois-Koreaa arvaamattomana ydinasevaltiona korostavaa kehyslinjaa, jossa korostuivat maininnat valtion ylläpitämistä ydinaseista ja sen tuomasta kansainvälisestä uhasta koko maailmalle. Kaikissa verkkojutuissa ydinasemaininnat toistuivat yhteensä 79 kertaa. Artikkeleissa puhujana toimi eniten Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, kun taas yhdessäkään verkkojutussa ei ollut johtaja Kimin suoraa sitaattia. Noin puolet aineiston verkkojuttujen lähteistä perustuivat brittiläisten ja amerikkalaisten uutistoimistojen välittämään informaatioon. Kehyksissä Pohjois-Korean todellisuuskuvaa rakennettiin toiseuden varaan rinnastamalla valtio uhaksi, joka taas länsivaltojen tuli yhteistuumin ratkaista. Myös Pohjois-Koreaa yhteistyökumppanina korostava kehys määritteli Kim Jong-unin halutuksi tapaamiskumppaniksi, mutta samalla se ei pitänyt maata länsimaiden kanssa yhdenvertaisena ulkopoliittisena toimijana.
Pro gradu -työssäni tarkastelen, miten Yle kehystää Pohjois-Korean todellisuuskuvaa suuren mediatapahtuman aikaan. Tutkimuksessani määrittelen kehyksien rakennuspalikoiksi esimerkiksi metaforat ja lähteet. Rajaan tutkimukseni aineiston aikavälille 1.6.2018–17.6.2018, jolloin järjestettiin Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin välinen huippukokous. Heidän tapaamisensa tarkoituksena oli keskustella suljetun maan ydinaseriisunnasta. Tapaustutkimuksessa hyödynnettiin alun perin Erving Goffmanin luomaa kehysanalyysia sekä Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kehittämää sosiaalisen konstruktionismin teoriaa.
Työn aineistona toimivat huippukokouksen aikana julkaistut Ylen verkkojutut. Tutkimusotos kerättiin harkinnanvaraisella otannalla poimimalla julkaistuista teksteistä joka toinen. Aineisto-otoksen ulkopuolelle jäivät verkkojuttujen uutiskuvat.
Analyysissa nousivat esiin neljä hallitsevaa kehystä: 1) Pohjois-Korea: arvaamaton ydinasevaltio -kehys, 2) Kim käskee, kansa kärsii -kehys, 3) Kim ei pahempi kuin Trump -kehys ja 4) Pohjois-Korea osaa leikkiä nätisti -kehys. Voimakkaimmin aineistossa esiintyi Pohjois-Koreaa arvaamattomana ydinasevaltiona korostavaa kehyslinjaa, jossa korostuivat maininnat valtion ylläpitämistä ydinaseista ja sen tuomasta kansainvälisestä uhasta koko maailmalle. Kaikissa verkkojutuissa ydinasemaininnat toistuivat yhteensä 79 kertaa. Artikkeleissa puhujana toimi eniten Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, kun taas yhdessäkään verkkojutussa ei ollut johtaja Kimin suoraa sitaattia. Noin puolet aineiston verkkojuttujen lähteistä perustuivat brittiläisten ja amerikkalaisten uutistoimistojen välittämään informaatioon. Kehyksissä Pohjois-Korean todellisuuskuvaa rakennettiin toiseuden varaan rinnastamalla valtio uhaksi, joka taas länsivaltojen tuli yhteistuumin ratkaista. Myös Pohjois-Koreaa yhteistyökumppanina korostava kehys määritteli Kim Jong-unin halutuksi tapaamiskumppaniksi, mutta samalla se ei pitänyt maata länsimaiden kanssa yhdenvertaisena ulkopoliittisena toimijana.