La réalisation des programmes d’enseignement dans des manuels scolaires de français
Budde, Krista (2019)
Budde, Krista
2019
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in French Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161719
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin opetussuunnitelman näkymistä oppikirjoissa ja oppikirjojen kykyä saavuttaa opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tutkimuksessa haluan selvittää oppikirjojen sopivuutta eri lukion kursseille sekä verrata uutta ja vanhaa oppikirjasarjaa ja tutkia eroaako kirjojen soveltuvuus kursseille kirjasarjan iän mukaan. Tutkielmaan valikoituivat kirjasarjat J’aime ja Escalier. J’aime-sarjasta tutkitaan ensimmäisiä julkaisuja, jotka ovat vuosilta 2015, 2016 ja 2017. Escalier-sarjasta ensimmäisen kirjan kohdalla tutkitaan 1-3. painosta vuodelta 2014, toinen kirja on ensimmäinen painos vuodelta 2012 ja kolmas kirja on neljäs painos, joka on uudistettu ja julkaistu vuonna 2017. Hypoteesina on, että oppikirjoja käytetään kursseilla julkaisijoiden suosittelemalla tavalla, jotta oppikirjat vastaisivat mahdollisimman hyvin kurssin sisältöä.
Tutkimusmetodina käytettiin sisällön erittelyä, jossa kuvataan dokumentin sisältöä kvantitatiivisella tavalla. Oppimateriaalista valittiin aluksi tutkittavaksi kirjalliset tehtävät ja materiaali jaettiin teemojen eli erilaisten kirjallisten tehtävätyyppien mukaan jokaisen oppikirjan kohdalta, minkä jälkeen jokaiselle kirjalle laskettiin prosentuaaliset tiedot kirjallisista tehtävistä. Näitä prosenttilukuja verrattiin jokaiseen lukiokurssiin, jossa oppikirja oli korpuksen lukioissa käytössä. Tiedon avulla pohdittiin oppikirjan soveltuvuutta kursseille, joilla sitä käytettiin.
Analyysin avulla huomattiin, että hypoteesi ei pidä paikkaansa ja oppikirjoja käytettiin lukiossa alkavan B3-kielen lisäksi A- ja B2- kielten kursseilla. B3-kielen kursseilla kirjasarjoja kuitenkin käytettiin suurimmaksi osaksi julkaisijan ehdottamalla tavalla. Analyysi osoitti, että joidenkin oppimistavoitteiden kohdalla oppikirjat saavuttivat tavoitteet hyvin (esimerkiksi perustason kommunikointi, kirjoitustehtävät, kohteliaisuustehtävät), mutta joitain oppimistavoitteita ei voitu saavuttaa oppikirjan avulla (muun muassa sanakirjasovellusten käyttö ja useamman kommunikaatiokanavan käyttö). Joidenkin tehtävien kohdalla oppimistavoitteen toteutuminen riippui siitä, miten opettaja halusi toteuttaa tehtävän.
Kumpikaan oppikirjasarjoista ei sopinut täydellisesti kursseille, joilla niitä käytettiin. Oppikirjat kuitenkin loivat hyvän pohjan opettajalle ja oppilaille ja niiden avulla voi helpommin jäsentää kurssin sisältöä. Sen lisäksi opettaja voi täydentää oppikirjan puutteita omilla tehtävillään.
Tutkimusmetodina käytettiin sisällön erittelyä, jossa kuvataan dokumentin sisältöä kvantitatiivisella tavalla. Oppimateriaalista valittiin aluksi tutkittavaksi kirjalliset tehtävät ja materiaali jaettiin teemojen eli erilaisten kirjallisten tehtävätyyppien mukaan jokaisen oppikirjan kohdalta, minkä jälkeen jokaiselle kirjalle laskettiin prosentuaaliset tiedot kirjallisista tehtävistä. Näitä prosenttilukuja verrattiin jokaiseen lukiokurssiin, jossa oppikirja oli korpuksen lukioissa käytössä. Tiedon avulla pohdittiin oppikirjan soveltuvuutta kursseille, joilla sitä käytettiin.
Analyysin avulla huomattiin, että hypoteesi ei pidä paikkaansa ja oppikirjoja käytettiin lukiossa alkavan B3-kielen lisäksi A- ja B2- kielten kursseilla. B3-kielen kursseilla kirjasarjoja kuitenkin käytettiin suurimmaksi osaksi julkaisijan ehdottamalla tavalla. Analyysi osoitti, että joidenkin oppimistavoitteiden kohdalla oppikirjat saavuttivat tavoitteet hyvin (esimerkiksi perustason kommunikointi, kirjoitustehtävät, kohteliaisuustehtävät), mutta joitain oppimistavoitteita ei voitu saavuttaa oppikirjan avulla (muun muassa sanakirjasovellusten käyttö ja useamman kommunikaatiokanavan käyttö). Joidenkin tehtävien kohdalla oppimistavoitteen toteutuminen riippui siitä, miten opettaja halusi toteuttaa tehtävän.
Kumpikaan oppikirjasarjoista ei sopinut täydellisesti kursseille, joilla niitä käytettiin. Oppikirjat kuitenkin loivat hyvän pohjan opettajalle ja oppilaille ja niiden avulla voi helpommin jäsentää kurssin sisältöä. Sen lisäksi opettaja voi täydentää oppikirjan puutteita omilla tehtävillään.