Alueen yhteisöllinen olohuoneen jatke : sosiaalinen pääoma Kaakkois-Helsingin kirjastojen toiminnassa
Räisänen, Jukka (2019)
2019
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161717
Tiivistelmä
Yleiset kirjastot ovat viime vuosikymmeninä olleet keskellä muutosta internetin ja digitaalisten aineistojen kehityksestä johtuen. Lainaus- ja käyttäjäluvut ovat laskeneet tasaisesti, mikä on lisännyt painetta etsiä toiminnalle uusia painopistealueita. Merkittäväksi kehityssuunnaksi on noussut kirjastojen sosiaalisen ja yhteisöllisen roolin korostaminen, mikä käy ilmi sekä kirjastojen toimintaa ohjaavissa linjauksissa että kirjastojen käytännön toiminnassa.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia sosiaalisia hyötyjä käyttäjät liittävät Kaakkois-Helsingin yleisten kirjastojen toimintaan. Viitekehyksenä käytetään sosiaalisen pääoman käsitteestä esitettyjä tulkintoja, joiden avulla sosiaalisia hyötyjä tarkastellaan eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostuu yhteensä 190 vastauksesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka kirjastojen perinteisiä käyttötapoja lainaamista, lukemista ja tiedonhakua pidetään edelleen kirjastojen tärkeimpinä käyttömuotoina, koetaan kirjastojen tuottamat sosiaaliset hyödyt myös merkittäviksi. Kirjastot nähdään tärkeinä kohtaamispaikkoina, jotka turvallisina ympäristöinä vahvistavat ihmisten välistä luottamusta uusia ihmisiä kohdatessa. Kirjastojen tiloissa järjestetyt tapahtumat koetaan tärkeinä asuinalueiden yhteisöllisyyden tunteen kannalta. Tutkimus myös osoittaa, että huomattava osuus kirjastojen käyttäjistä osallistuu kirjastoissa tapahtuneen toiminnan johdosta lähialueen kehittämiseen esimerkiksi kaupunginosaseuroissa tai muussa järjestötoiminnassa, mikä tukee sosiaalisen pääoman muodostumista asuinalueilla.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia sosiaalisia hyötyjä käyttäjät liittävät Kaakkois-Helsingin yleisten kirjastojen toimintaan. Viitekehyksenä käytetään sosiaalisen pääoman käsitteestä esitettyjä tulkintoja, joiden avulla sosiaalisia hyötyjä tarkastellaan eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostuu yhteensä 190 vastauksesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka kirjastojen perinteisiä käyttötapoja lainaamista, lukemista ja tiedonhakua pidetään edelleen kirjastojen tärkeimpinä käyttömuotoina, koetaan kirjastojen tuottamat sosiaaliset hyödyt myös merkittäviksi. Kirjastot nähdään tärkeinä kohtaamispaikkoina, jotka turvallisina ympäristöinä vahvistavat ihmisten välistä luottamusta uusia ihmisiä kohdatessa. Kirjastojen tiloissa järjestetyt tapahtumat koetaan tärkeinä asuinalueiden yhteisöllisyyden tunteen kannalta. Tutkimus myös osoittaa, että huomattava osuus kirjastojen käyttäjistä osallistuu kirjastoissa tapahtuneen toiminnan johdosta lähialueen kehittämiseen esimerkiksi kaupunginosaseuroissa tai muussa järjestötoiminnassa, mikä tukee sosiaalisen pääoman muodostumista asuinalueilla.