Rysän päältä kiinni – Suomi-venäjä sanastotyö kalastuksesta

Abstract

Suomessa ja Venäjällä on molemmilla omat kalastuskulttuurinsa, mutta molempia maita yhdistää kalastuksen merkitys kansan keskuudessa. Kalastuksen rooli näkyy muun muassa myös molempien maiden kielessä; sekä Suomessa että Venäjällä on kalastusaiheisia sanontoja, fraseologismeja ja sananlaskuja. Aikanaan kalastus oli molemmissa maissa tapa hankkia ravintoa, mutta nykypäivänä sen merkitys on siirtynyt yhä enemmän harrastus- ja virkistystoiminnaksi. Noin neljännes molempien maiden kansalaisista harrastaa kalastusta. Valtioiden välillä harjoitetaan myös kalastusmatkailua puolin ja toisin. Tämän pro gradu -työn tutkimuskysymys on se, että löytyykö venäjän kielestä luontaiset (täydet) vastineet tarkasteluun valituille venäjänkielisille kalastukseen liittyville käsitteille. Käsitteet on valittu Uuno Sireliuksen vuosien 1906–1908 aikana kirjoittamasta teoksesta Suomalaisten kalastus I–III, johon hän on koonnut sellaisia kalastusmuotoja, joissa kalastaja on läsnä kalastustilanteessa. Teoksessa Sirelius kuvailee eri kalastuslajien kalastustapoja, kalastusvälineitä sekä kalastusvälineiden valmistustapoja. Toisena tutkimukseen liittyvänä kysymyksenä on pyrkiä saamaan vastaus siihen, tuottaako suppeahko yhtä sanastotyötä varten koottu korpus hyötyä sanastotyöhön liittyvässä vastineenhaussa. Tutkimuksen hypoteesi oli, että osalle suomenkielisitä käsitteistä löytyy luontaiset vastineet siitä syystä, että molemmissa maissa on harjoitettu kalastusta samankaltaisissa ympäristöissä; joilla ja järvillä. Tutkimuksen tekijän arvion mukaan kaikille käsitteille ei vastinetta löydy ja että joutuisin tästä syystä luomaan myös vastine-ehdotuksia. Lisäksi tukimuksen tekijän oletus oli, että suppea korpus tuo hyötyä sanastoprojektin toteuttamiseen, mutta tutkimuksen alkuvaiheessa oli haastavaa arvioida sitä, kuinka tuottava se tulisi olemaan suhteutettuna siihen, miten paljon työtä sen kokoaminen tuli vaatimaan. Aihetta lähestyttiin terminologian teorian näkökulmasta. Tutkimuksen kohteeksi valittujen käsitteiden väliset suhteet selvitettiin ja ne havainnollistettiin käsitekaavioilla. Tässä yhteydessä käsitteille luotiin määritelmät. Lopuksi suomenkielisille käsitteille etsittiin venäjänkieliset vastineet tätä varten koottua korpusta ja muita tiedonhakuvälineitä avuksi käyttäen. Tutkimus osoitti, että 27:lle tarkasteluun valituista käsitteistä löytyi luonnolliset vastineet venäjän kielestä. Kahdeksalle käsitteelle oli luotava keinotekoiset vastineet (vastine-ehdotukset), koska niille ei tämän tutkimuksen yhteydessä löytynyt luonnollisia vastineita. Lisäksi tutkimus osoitti, että tämänkaltaista suppeaakin sanastotyötä varten voi olla kannattavaa koota erikoiskielinen korpus. Sen lisäksi, että korpus toimi hyvänä apuvälineenä muista lähteistä löytyneiden vastine-ehdokkaiden käytettävyyden varmistamisessa, niin sen yksikielisen konkordanssihaun avulla pystyi tarkastamaan useissa tapauksissa venäjänkielisten vastineiden sisällön ja tätä kautta verrata sitä suomenkielisen käsitteen sisältöön.