Der ortlose Ort der Träume : Heterotopien und Utopien in Ingeborg Bachmanns Roman "Malina"
Florath, Oona (2019)
Florath, Oona
2019
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161713
Tiivistelmä
Tutkimuskohteena on saksankielisen sodanjälkeisen kirjallisuuden merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva, erityisesti lyyrikkona tunnettu Ingeborg Bachmann (1926-1973). Tämä pro gradu -tutkielma luo näkökulman Bachmannin kirjallisen tuotannon ymmärtämiseen tarkastelemalla tilan ja paikan kuvauksia romaanissa "Malina", erityisesti naisminäkertojan unissa. Analyysissä tiloja ja paikkoja tarkastellaan Michel Foucault’n tilateorioiden avulla, joista keskeisimmät ovat heterotopiat ja utopiat. Ne havainnollistavat romaanin minäkertojan suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten minäkertoja asemoi itsensä paikassa ja tilassa sekä millaisia diskursiivisia valtasuhteita heterotooppisten ja utooppisten tilojen kuvaukset tekevät näkyviksi.
Minäkertojan unissa näyttäytyvät painajaismaiset ja dystooppiset tilat, heterotopiat; ”näyttämöinä” esiintyvät hautausmaat, vankilat, keskitysleirit sekä mielisairaalat, joita hallitsee isä-hahmo ja joissa minäkertojan uni-minä tulee toistuvasti eri tavoin murhatuksi. Tilat symboloivat minäkertojan ulkopuolisuuden tunnetta konkretisoiden tilallisesti, kuinka naisella ei ole paikkaa patriarkaalisessa todellisuudessa. Niiden vastapainona on utopia romaanin keskelle kirjoitetussa sadussa, joka paikantuu kauas myyttiseen menneisyyteen. Utopiassa vastakkainasettelu naiseus/mieheys lakkaa olemasta ja minäkertojasta tulee patriarkaatista vapaa toimija. Tutkielman viitekehyksenä toimivat vuonna 2017 suurelle yleisölle julkaistut Ingeborg Bachmannin kirjeet ja unipäiväkirja, joita käytettiin analyysin tukena.
Minäkertojan unissa näyttäytyvät painajaismaiset ja dystooppiset tilat, heterotopiat; ”näyttämöinä” esiintyvät hautausmaat, vankilat, keskitysleirit sekä mielisairaalat, joita hallitsee isä-hahmo ja joissa minäkertojan uni-minä tulee toistuvasti eri tavoin murhatuksi. Tilat symboloivat minäkertojan ulkopuolisuuden tunnetta konkretisoiden tilallisesti, kuinka naisella ei ole paikkaa patriarkaalisessa todellisuudessa. Niiden vastapainona on utopia romaanin keskelle kirjoitetussa sadussa, joka paikantuu kauas myyttiseen menneisyyteen. Utopiassa vastakkainasettelu naiseus/mieheys lakkaa olemasta ja minäkertojasta tulee patriarkaatista vapaa toimija. Tutkielman viitekehyksenä toimivat vuonna 2017 suurelle yleisölle julkaistut Ingeborg Bachmannin kirjeet ja unipäiväkirja, joita käytettiin analyysin tukena.