”Mottag, Herr Ambassadör, försäkran om min mest utmärkta högaktning” : en korpusundersökning om fraseologismer och deras funktioner i svenskspråkiga fördrag mellan Finland och Sverige
Niemenmaa, Ella (2019)
2019
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161704
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161704
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen ja Ruotsin välisissä ruotsinkielisissä valtiosopimuksissa esiintyviä fraseologismeja ja niiden funktioita. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä fraseologismeja tutkimusaineistossa esiintyy ja millaisia funktioita aineistossa identifioitavilla fraseologismeilla on tässä juridisessa kontekstissa.
Fraseologia on itsenäinen ja nopeasti kasvava lingvistiikan osa-alue, jossa tutkitaan fraseologismeja eli kiteytyneitä ja vakiintuneita sanayhtymiä. Fraseologia on suhteellisen nuori tieteenala, joten aiempaa tutkimusta erityisesti ruotsin kielen ja juridisten tekstien fraseologismeista on niukasti. Kääntäjän työssä fraseologismien tuntemuksella on olennainen merkitys käännösten laadun kannalta, joten fraseologiantutkimuksesta on hyötyä myös käännöstieteen puolella.
Tutkimusaineisto koostuu 43:sta Suomen ja Ruotsin välillä solmitusta ruotsinkielisestä valtiosopimuksesta, jotka on laadittu ja allekirjoitettu vuosina 1923–2014. Valtiosopimukset on koottu elektroniseen suomi–ruotsi-osakorpukseen, joka sisältyy erään Tampereen yliopiston tutkijaryhmän ylläpitämään laajempaan valtiosopimusten rinnakkaiskorpukseen PEST:iin (Parallel Electronic corpus of State Treaties). Tutkittava osakorpus sisältää yhteensä 39 429 sanaa. Tutkielmassa sovelletaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia korpuslingvistisiä menetelmiä. Tutkimusaineisto analysoidaan ensin kvantitatiivisesti korpuksen n-gram-työkalua hyödyntäen, minkä jälkeen aineistoa tarkastellaan kvalitatiivisesti korpuksen konkordanssihakutoiminnon avulla. Analyysin havainnot ja löydökset kategorisoidaan ja esitetään taulukoita sekä konkordanssiesimerkkejä hyödyntäen.
Tutkimusaineiston analyysin pohjalta tutkielmassa identifioidaan kuusi erilaista fraseologismien kategoriaa: 1) nimen tai tittelin muodostavat fraseologismit 2) verbifraseologismit 3) viittauksia signaloivat fraseologismit 4) tarkentavat ja rajaavat fraseologismit 5) ajankohtaa ilmaisevat fraseologismit ja 6) rutiini-ilmaisut. Fraseologismien tarkempi kvalitatiivinen analyysi osoittaa, että fraseologismeilla on tutkimusaineistossa monia funktioita: ne muun muassa toteuttavat kielitekoja, ilmaisevat nimiä ja titteleitä, määrittelevät sopimuksen osapuolet ja puhuttelevat näitä osapuolia. Fraseologismit välittävät myös tietoa, ilmaisevat ajankohtia, viittauksia ja kohteliaisuutta, jäsentävät tekstiä, täsmentävät ja rajaavat ilmauksia sekä luovat sopimustekstiin muodollista ja juhlavaa sävyä. Tutkimustuloksissa on nähtävissä vastaavuutta aiemman fraseologiantutkimuksen tulosten kanssa. Tuloksia ja niiden yleistettävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon tutkimusaineiston rajallisuus.
Fraseologia on itsenäinen ja nopeasti kasvava lingvistiikan osa-alue, jossa tutkitaan fraseologismeja eli kiteytyneitä ja vakiintuneita sanayhtymiä. Fraseologia on suhteellisen nuori tieteenala, joten aiempaa tutkimusta erityisesti ruotsin kielen ja juridisten tekstien fraseologismeista on niukasti. Kääntäjän työssä fraseologismien tuntemuksella on olennainen merkitys käännösten laadun kannalta, joten fraseologiantutkimuksesta on hyötyä myös käännöstieteen puolella.
Tutkimusaineisto koostuu 43:sta Suomen ja Ruotsin välillä solmitusta ruotsinkielisestä valtiosopimuksesta, jotka on laadittu ja allekirjoitettu vuosina 1923–2014. Valtiosopimukset on koottu elektroniseen suomi–ruotsi-osakorpukseen, joka sisältyy erään Tampereen yliopiston tutkijaryhmän ylläpitämään laajempaan valtiosopimusten rinnakkaiskorpukseen PEST:iin (Parallel Electronic corpus of State Treaties). Tutkittava osakorpus sisältää yhteensä 39 429 sanaa. Tutkielmassa sovelletaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia korpuslingvistisiä menetelmiä. Tutkimusaineisto analysoidaan ensin kvantitatiivisesti korpuksen n-gram-työkalua hyödyntäen, minkä jälkeen aineistoa tarkastellaan kvalitatiivisesti korpuksen konkordanssihakutoiminnon avulla. Analyysin havainnot ja löydökset kategorisoidaan ja esitetään taulukoita sekä konkordanssiesimerkkejä hyödyntäen.
Tutkimusaineiston analyysin pohjalta tutkielmassa identifioidaan kuusi erilaista fraseologismien kategoriaa: 1) nimen tai tittelin muodostavat fraseologismit 2) verbifraseologismit 3) viittauksia signaloivat fraseologismit 4) tarkentavat ja rajaavat fraseologismit 5) ajankohtaa ilmaisevat fraseologismit ja 6) rutiini-ilmaisut. Fraseologismien tarkempi kvalitatiivinen analyysi osoittaa, että fraseologismeilla on tutkimusaineistossa monia funktioita: ne muun muassa toteuttavat kielitekoja, ilmaisevat nimiä ja titteleitä, määrittelevät sopimuksen osapuolet ja puhuttelevat näitä osapuolia. Fraseologismit välittävät myös tietoa, ilmaisevat ajankohtia, viittauksia ja kohteliaisuutta, jäsentävät tekstiä, täsmentävät ja rajaavat ilmauksia sekä luovat sopimustekstiin muodollista ja juhlavaa sävyä. Tutkimustuloksissa on nähtävissä vastaavuutta aiemman fraseologiantutkimuksen tulosten kanssa. Tuloksia ja niiden yleistettävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon tutkimusaineiston rajallisuus.