Kaikki naiset ovat valkoisia ja kaikki mustat miehiä : intersektionaalisuus, rotu ja valkoisuus

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani rodun merkitystä intersektionaalisessa aktivismissa ja tutkimuksessa. Intersektionaalinen lähestymistapa korostaa rodun huomioon ottamisen tärkeyttä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja valtarakenteiden tarkastelua, ja akatemiassa sitä on poliittisuutensa takia karsastettu ja yritetty hiljentää. Avaan hiljentämistä tutkimalla, miksi rodun ja feminismin suhde on historiallisesti hankala. Tarkastelen intersektionaalisuuden radikaaliuden vaimentamista nykytutkimuksessa käymällä läpi intersektionaalisuuden käyttöalasta ja rotuanalyysien asemasta käytäviä kamppailuja. Lisäksi tutkin rodun merkitystä suomalaisessa intersektionaalisessa feminismissä.

Graduni on teoreettis-keskusteleva ja argumentoiva. Tutkin kirjallisuudessa intersektionaalisuudesta esitettyjä käsityksiä, vertailen niitä toisiinsa ja pyrin esittämään perusteluja tietynlaisen käsitystavan puolesta. Tämän lisäksi perehdyn intersektionaaliseen aktivismiin sekä sen tarpeeseen ja mahdollisuuksiin suomalaisessa kontekstissa esimerkkinäni Ruskeat Tytöt, joka on ensimmäinen suomalainen ruskeilta ihmisiltä ruskeille ihmisille –media.

Mustaan feminismiin pohjautuva intersektionaalinen aktivismi ja tutkimus on arvostellut rodun huomiotta jättävää feminismiä ja pyrkinyt tekemään näkyväksi sorron järjestelmien yhteenkietoutuvuuden. 1980-luvulta lähtien intersektionaalinen teoria on raivannut tietään sisälle yliopistoihin, mutta akatemiassa on alusta asti pyritty kontrolloimaan intersektionaalisuutta tutkimusta valkoistamalla. Valkoistaminen toimii vähättelemällä rotuanalyysien tärkeyttä ja intersektionaalisuuden juuria mustien ja muiden ei-valkoisten naisten aktivismissa ja teoretisoinnissa, mikä on mahdollistanut intersektionaalisuuden epämukavuutta aiheuttavien poliittisten pyrkimysten syrjäyttämisen ja paremmin akatemian normeihin sopivan intersektionaalisen tutkimuksen tekemisen.

Intersektionaalisen feminismin kautta Suomessakin rotu ja rasismi ovat vihdoin nousseet julkiseen keskusteluun. Suomalaisuuden representaatiot ovat olleet varsin homogeenisiä ja valkoisia, mutta kuvasto muuttuu pikkuhiljaa esimerkiksi Ruskeiden Tyttöjen uraauurtavan työn tuloksena. Intersektionaalinen lähestymistapa on mahdollistanut tarkemman sortojärjestelmien analyysin sekä aktivismin että tutkimuksen parissa, ja osoittanut tarpeen monenlaiset paikantumiset huomioon ottavalle näkökulmalle.