Haetaan moniosaajaa, koulutetaanko sellaista? : tutkimus journalistiikan koulutuksen suhteutumisesta alan vaatimuksiin
Varpula, Salla (2019)
Varpula, Salla
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151695
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten suomalainen journalistiikan korkeakoulutasoinen koulutus suhteutuu työelämän vaatimuksiin.
Työelämän vaatimuksien selvittämiseen on käytetty aineistona kesätoimittajaa hakevia työpaikkailmoituksia kahdelta eri vuodelta. Katse on kohdistettu nimenomaan kesätyöpaikkailmoituksiin, koska tarkoituksena on ollut tarkastella nykyajan työelämää nuorten toimittajien kannalta. Kesätyöpaikkailmoitusten määreitä on luokiteltu ja katsottu sitä, minkälaisia asioita ilmoituksissa hakijoilta vaaditaan. Journalistiikan opetusta korkeakouluissa on tutkittu haastattelemalla kuuden eri korkeakoulun journalistiikan koulutuksesta vastaavia henkilöitä. Teemahaastatteluiden tarkoituksena on ollut selvittää sitä, minkälaisia tavoitteita eri journalismikoulutuksilla on ja minkälaisia asioita koulutuksessa arvostetaan. Näitä kahta aineistoa vertailemalla on pyritty vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen siitä, miten suomalaisten korkeakoulujen journalistiikan opetus suhteutuu journalistisen alan kesätyöpaikkailmoitusten vaatimuksiin ja toiveisiin.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että journalismin alalla ja koulutuksessa arvostetaan hieman erilaisia asioita. Työelämän näkökulma nuorten toimittajien osaamistarpeisiin on ymmärrettävästi koulutusta huomattavasti käytännönläheisempi. Koulutuksessa arvostetaan etenkin yleissivistystä, kun työelämässä kysytyintä oli monimediaosaaminen. Journalismin koulutuksen haasteena on yrittää sopeutua nopeasti muuttuvan alan uusiin osaamistarpeisiin, ja kaikki haastateltavat olivat miettineet sitä, missä määrin korkeakoulu pystyy tarttumaan jokaiseen alan uuteen kehityssuuntaan. Vaikka uusia vaatimuksia haluttaisiin opettaa, esimerkiksi henkilökunnan oma osaaminen ja opetuksen laajuus asettaa koulutukselle tietyt rajat.
Molempien aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että nuoren toimittajan uusia osaamistarpeita ovat lukijan ymmärtämisen taito, ammatillinen kunnianhimo ja tarinankerronnan kyky. Sekä haastatteluissa että työpaikkailmoituksissa nostettiin eniten esiin toimittajien yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia.
Työelämän vaatimuksien selvittämiseen on käytetty aineistona kesätoimittajaa hakevia työpaikkailmoituksia kahdelta eri vuodelta. Katse on kohdistettu nimenomaan kesätyöpaikkailmoituksiin, koska tarkoituksena on ollut tarkastella nykyajan työelämää nuorten toimittajien kannalta. Kesätyöpaikkailmoitusten määreitä on luokiteltu ja katsottu sitä, minkälaisia asioita ilmoituksissa hakijoilta vaaditaan. Journalistiikan opetusta korkeakouluissa on tutkittu haastattelemalla kuuden eri korkeakoulun journalistiikan koulutuksesta vastaavia henkilöitä. Teemahaastatteluiden tarkoituksena on ollut selvittää sitä, minkälaisia tavoitteita eri journalismikoulutuksilla on ja minkälaisia asioita koulutuksessa arvostetaan. Näitä kahta aineistoa vertailemalla on pyritty vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen siitä, miten suomalaisten korkeakoulujen journalistiikan opetus suhteutuu journalistisen alan kesätyöpaikkailmoitusten vaatimuksiin ja toiveisiin.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että journalismin alalla ja koulutuksessa arvostetaan hieman erilaisia asioita. Työelämän näkökulma nuorten toimittajien osaamistarpeisiin on ymmärrettävästi koulutusta huomattavasti käytännönläheisempi. Koulutuksessa arvostetaan etenkin yleissivistystä, kun työelämässä kysytyintä oli monimediaosaaminen. Journalismin koulutuksen haasteena on yrittää sopeutua nopeasti muuttuvan alan uusiin osaamistarpeisiin, ja kaikki haastateltavat olivat miettineet sitä, missä määrin korkeakoulu pystyy tarttumaan jokaiseen alan uuteen kehityssuuntaan. Vaikka uusia vaatimuksia haluttaisiin opettaa, esimerkiksi henkilökunnan oma osaaminen ja opetuksen laajuus asettaa koulutukselle tietyt rajat.
Molempien aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että nuoren toimittajan uusia osaamistarpeita ovat lukijan ymmärtämisen taito, ammatillinen kunnianhimo ja tarinankerronnan kyky. Sekä haastatteluissa että työpaikkailmoituksissa nostettiin eniten esiin toimittajien yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia.