Tampereen ja Oriveden terveydenhoitajien käsitykset iPana Äitiys - sähköisestä äitiyskortista
Sumanen, Merika (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151690
Tiivistelmä
iPana Äitiys – sähköinen äitiyskortti on kehitetty entisen pahvisen äitiyskortin tilalle seuraamaan raskausaikaan, synnytykseen, vastasyntyneeseen ja jälkitarkastukseen liittyviä tietoja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopistollisen sairaala ottivat Suomessa ensimmäisenä käyttöönsä iPana Äitiys – sähköisen äitiyskortin maaliskuussa 2017.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydenhoitajien suhtautumista iPana Äitiys – sähköiseen äitiyskorttipalveluun Tampereen ja Oriveden neuvolapalveluissa. Terveydenhoitajien käsityksiä ja käsitysten eroavaisuuksia analysoitiin iän ja työkokemuksen mukaan. Tarkoituksena on kartoittaa ennen integraation toteutumista sähköisen äitiyskortin täyttämisen mielekkyyttä, selkeyttä, tiedonsiirtoa, vastuullisuutta ja terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemystä odottavien äitien suhtautumisesta palveluun.
Aineistoon kuuluu palvelua käyttäviä terveydenhoitajia Tampereella ja Orivedellä, joille suunnattuun Webropol-kyselyyn laadittiin vastattavaksi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Saadut käyttökokemukset ja mielipiteet sähköisestä äitiyskortista analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla käyttäen ristiintaulukointia.
iPana Äitiys – sähköinen äitiyskortti koettiin nykyaikaiseksi apuvälineeksi raskauden seurantaan, mutta se ei ole merkittävästi vähentänyt terveydenhoitajien työtä tietojen kaksoiskirjauksen johdosta. Tulos on osin linjassa aiempien tutkimusten kanssa, sillä sähköistä äitiyskorttia pidettiin tarkoituksenmukaisena raskauden seurannassa. Vain pieni osuus terveydenhoitajista haluaisi palata entisten pahvisten äitiyskorttien käyttöön, mikä puoltaa iPana Äitiys – sähköisen äitiyskortin potentiaalista käyttökelpoisuutta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydenhoitajien suhtautumista iPana Äitiys – sähköiseen äitiyskorttipalveluun Tampereen ja Oriveden neuvolapalveluissa. Terveydenhoitajien käsityksiä ja käsitysten eroavaisuuksia analysoitiin iän ja työkokemuksen mukaan. Tarkoituksena on kartoittaa ennen integraation toteutumista sähköisen äitiyskortin täyttämisen mielekkyyttä, selkeyttä, tiedonsiirtoa, vastuullisuutta ja terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemystä odottavien äitien suhtautumisesta palveluun.
Aineistoon kuuluu palvelua käyttäviä terveydenhoitajia Tampereella ja Orivedellä, joille suunnattuun Webropol-kyselyyn laadittiin vastattavaksi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Saadut käyttökokemukset ja mielipiteet sähköisestä äitiyskortista analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla käyttäen ristiintaulukointia.
iPana Äitiys – sähköinen äitiyskortti koettiin nykyaikaiseksi apuvälineeksi raskauden seurantaan, mutta se ei ole merkittävästi vähentänyt terveydenhoitajien työtä tietojen kaksoiskirjauksen johdosta. Tulos on osin linjassa aiempien tutkimusten kanssa, sillä sähköistä äitiyskorttia pidettiin tarkoituksenmukaisena raskauden seurannassa. Vain pieni osuus terveydenhoitajista haluaisi palata entisten pahvisten äitiyskorttien käyttöön, mikä puoltaa iPana Äitiys – sähköisen äitiyskortin potentiaalista käyttökelpoisuutta.