Poliittiset ajatuspajat Suomessa – politiikkaa pohjustamassa?
Kannisto, Jutta (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151672
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia poliittisia ajatuspajoja, jotka saavat toimintaansa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteiskunnallisen tutkimuksen tuottamiseksi. Poliittisiin ajatuspajoihin paneudutaan niiden yhteiskunnallisen roolin, vaikuttavuuden sekä tehtävien kautta. Vaikuttavuuden osalta pureudutaan ajatuspajojen henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksiin asiantuntijavaltaan nojaten. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten poliittiset päättäjät hyödyntävät tietoa osana päätöksentekoa, ja tarjoaako tämä poliittisille ajatuspajoille mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
Teoreettinen viitekehys muodostuu vallan ja vallan lähteiden, erityisesti asiantuntijavallan, ympärille. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tiedon yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen liittyvää teoriakirjallisuutta. Poliittisiin ajatuspajoihin perehdytään vielä suhteellisen vakiintumattoman ajatuspaja-käsitteen kautta; poliittinen ajatuspaja on yksi useista ajatuspajojen muodoista, jonka erityispiirteenä on jonkin poliittisen puolueen lähellä toimiminen.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kaikkien poliittisten ajatuspajojen johtajat sekä kuusi poliittista päättäjää. Yhteensä haastatteluja kertyi neljätoista, ja aineisto kerättiin 15.3.–26.6.2018 välisenä aikana. Aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella suomalaiset poliittiset ajatuspajat sijoittuvat tutkimuksen ja päätöksenteon välimaastoon, ja ne voidaan jakaa kolmeen luokkaan: puolueiden tutkimussiiviksi, puolueiden haastajiksi ja sitoutumattomuutta korostaviksi tutkimuslaitoksiksi. Poliittisten ajatuspajojen tehtävä on osaltaan pohjustaa politiikkaa tuomalla keskusteluun kokonaan uusia ajatuksia ja tarjoamalla suuntaviivoja, joille päätöksentekijät voivat rakentaa omia pohdintojaan ja lopullisia kantojaan. Toistaiseksi poliittisten ajatuspajojen vaikutus on kuitenkin vähäistä, mikä osin johtuu niiden epäselvästä roolista: tulisiko poliittisten ajatuspajojen toimia puolueiden vai yhteiskunnan ehdoilla? Informaatiovalta on poliittisten ajatuspajojen merkittävin vallan lähde asiantuntijavallan sijaan, sillä vaikuttamiseen pyritään julkaisujen kautta. Tulosten perusteella tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa poliittisen, vuorovaikutuksellisen ja valistusmallin keinoin.
Teoreettinen viitekehys muodostuu vallan ja vallan lähteiden, erityisesti asiantuntijavallan, ympärille. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tiedon yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen liittyvää teoriakirjallisuutta. Poliittisiin ajatuspajoihin perehdytään vielä suhteellisen vakiintumattoman ajatuspaja-käsitteen kautta; poliittinen ajatuspaja on yksi useista ajatuspajojen muodoista, jonka erityispiirteenä on jonkin poliittisen puolueen lähellä toimiminen.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kaikkien poliittisten ajatuspajojen johtajat sekä kuusi poliittista päättäjää. Yhteensä haastatteluja kertyi neljätoista, ja aineisto kerättiin 15.3.–26.6.2018 välisenä aikana. Aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella suomalaiset poliittiset ajatuspajat sijoittuvat tutkimuksen ja päätöksenteon välimaastoon, ja ne voidaan jakaa kolmeen luokkaan: puolueiden tutkimussiiviksi, puolueiden haastajiksi ja sitoutumattomuutta korostaviksi tutkimuslaitoksiksi. Poliittisten ajatuspajojen tehtävä on osaltaan pohjustaa politiikkaa tuomalla keskusteluun kokonaan uusia ajatuksia ja tarjoamalla suuntaviivoja, joille päätöksentekijät voivat rakentaa omia pohdintojaan ja lopullisia kantojaan. Toistaiseksi poliittisten ajatuspajojen vaikutus on kuitenkin vähäistä, mikä osin johtuu niiden epäselvästä roolista: tulisiko poliittisten ajatuspajojen toimia puolueiden vai yhteiskunnan ehdoilla? Informaatiovalta on poliittisten ajatuspajojen merkittävin vallan lähde asiantuntijavallan sijaan, sillä vaikuttamiseen pyritään julkaisujen kautta. Tulosten perusteella tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa poliittisen, vuorovaikutuksellisen ja valistusmallin keinoin.