Heikentyneen päätöksenteon anatomia : Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistuminen
Tiirikainen, Ville (2019)
Tiirikainen, Ville
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905151668
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan organisaation epäonnistumista ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden seurauksena. Tutkielmassa analysoidaan ja tulkitaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnan yksikön johtoryhmässä ja hallituksessa vuosina 1992-2013 toimineiden henkilöiden päätöksentekoa ja sen yhteyksiä Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumiseen.
Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumista on aiemmissa tutkimusyhteyksissä lähestytty liiketoiminta- ja strategia-analyysien sekä epäonnistuneen johtamisen näkökulmista. Tämä tutkielma tarjoaa johtamistutkimuksen kentälle kuitenkin uuden näkökulman, sillä epäonnistumista tarkastellaan päätöksenteon teorioiden avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostetaan ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden ympärille, joita on aiemmissa tutkimusyhteyksissä tarkasteltu toisistaan irrallisina teorioina. Tässä tutkielmassa teoriat kuitenkin yhdistetään heikentynyttä päätöksentekoa kuvaavaksi viitekehykseksi. Yhdistämisen myötä teorioiden ympärille saadaan muodostettua aiempaa syvällisempi ymmärrys, minkä lisäksi teoriasynteesi mahdollistaa muun muassa teorioihin kohdistuneeseen kritiikkiin vastaamisen aiempaa paremmin.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu elämäkerrallisesta kirjallisuudesta, jota analysoimalla Nokiassa tehtyjä päätöksiä suhteutetaan tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Laajasta saatavilla olleesta aineistosta rajattiin tarkasteltavaksi lopulta neljä narratiivista elämäkertaa, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkielman keskeisenä tuloksena syntyi kuvaus ja tulkinta Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumisesta heikentyneen päätöksenteon seurauksena. Ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden keskeisimmiksi edeltäviksi tekijöiksi havaittiin rakenteelliset epäkohdat, kuten organisaatiokulttuuri, organisaatiossa toimivien jäsenten samankaltaistuminen ja eristäytyminen sekä johtajan ominaisuuksiin, johtamistapaan ja johtamiskulttuuriin liittyvät tekijät. Edeltävien tekijöiden osalta myös tilannekohtaisilla tekijöillä, kuten organisaation historialla ja aiemmalla menestyksellä sekä ulkopuolelta tulevalla paineella havaittiin olleen vaikutuksia. Heikentyneen päätöksenteon oireiksi Nokian tapauksessa nostettiin ylimielisyys ja kilpailijoiden vähättely, kyvyttömyys vaatia perusteluja päätöksille, sokea usko päätösten oikeellisuuteen sekä paine yksimieliseen ajatteluun. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumista kuvaavia tekijöitä olivat virhearviot päätöksenteossa, joiden lisäksi päätöksenteon kaoottisuus ja sekavuus korostuivat.
Keskeiset johtopäätökset tiivistyvät neljän havainnon ympärille. Ensiksi, erityisesti organisaatio- ja johtamiskulttuuriin liittyvät kysymykset sekä jäsenten samankaltaistuminen ja eristäytyminen edesauttavat ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden syntymistä. Toiseksi, organisaation menestys saattaa kasvattaa riskiä ilmiöiden voimistumiseen. Kolmanneksi, ylimielisyys, kapeakatseisuus, päätösten perustelemattomuus ja mielipiteiden rajoittaminen ovat leimaavia ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden oireita. Viimeiseksi, organisaation epäonnistuminen ilmenee ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden teorioiden valossa ennen kaikkea yksipuolisuutena, sekavuutena ja kiireenä päätöksenteossa. Tutkielman tulokset vahvistavat siten aiempien tutkimusten tuloksia, mutta avaavat myös uusia näkökulmia erityisesti ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden seurausten osalta. Käytännössä tutkielman tulokset tekevät näkyviksi päätöksentekoon liittyviä haitallisia tekijöitä, joiden tunnistaminen saattaa auttaa ennaltaehkäisemään päätöksenteon heikentymistä ja organisaation epäonnistumista. Jatkotutkimuksissa ryhmäajattelua ja organisaation tyhmyyttä voisikin yleisesti tarkastella juuri ennaltaehkäisemisen ja oppimisen näkökulmista. Nokian matkapuhelinliiketoimintaa voitaisiin jatkossa tutkia niin ikään organisaation tyhmyyteen liittyvän oppimisnäkökulman kautta ja tarkastella, onko organisaatiossa opittu aiemmin tehdyistä virheistä ja epäonnistumisista.
Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumista on aiemmissa tutkimusyhteyksissä lähestytty liiketoiminta- ja strategia-analyysien sekä epäonnistuneen johtamisen näkökulmista. Tämä tutkielma tarjoaa johtamistutkimuksen kentälle kuitenkin uuden näkökulman, sillä epäonnistumista tarkastellaan päätöksenteon teorioiden avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostetaan ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden ympärille, joita on aiemmissa tutkimusyhteyksissä tarkasteltu toisistaan irrallisina teorioina. Tässä tutkielmassa teoriat kuitenkin yhdistetään heikentynyttä päätöksentekoa kuvaavaksi viitekehykseksi. Yhdistämisen myötä teorioiden ympärille saadaan muodostettua aiempaa syvällisempi ymmärrys, minkä lisäksi teoriasynteesi mahdollistaa muun muassa teorioihin kohdistuneeseen kritiikkiin vastaamisen aiempaa paremmin.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu elämäkerrallisesta kirjallisuudesta, jota analysoimalla Nokiassa tehtyjä päätöksiä suhteutetaan tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Laajasta saatavilla olleesta aineistosta rajattiin tarkasteltavaksi lopulta neljä narratiivista elämäkertaa, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkielman keskeisenä tuloksena syntyi kuvaus ja tulkinta Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumisesta heikentyneen päätöksenteon seurauksena. Ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden keskeisimmiksi edeltäviksi tekijöiksi havaittiin rakenteelliset epäkohdat, kuten organisaatiokulttuuri, organisaatiossa toimivien jäsenten samankaltaistuminen ja eristäytyminen sekä johtajan ominaisuuksiin, johtamistapaan ja johtamiskulttuuriin liittyvät tekijät. Edeltävien tekijöiden osalta myös tilannekohtaisilla tekijöillä, kuten organisaation historialla ja aiemmalla menestyksellä sekä ulkopuolelta tulevalla paineella havaittiin olleen vaikutuksia. Heikentyneen päätöksenteon oireiksi Nokian tapauksessa nostettiin ylimielisyys ja kilpailijoiden vähättely, kyvyttömyys vaatia perusteluja päätöksille, sokea usko päätösten oikeellisuuteen sekä paine yksimieliseen ajatteluun. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan epäonnistumista kuvaavia tekijöitä olivat virhearviot päätöksenteossa, joiden lisäksi päätöksenteon kaoottisuus ja sekavuus korostuivat.
Keskeiset johtopäätökset tiivistyvät neljän havainnon ympärille. Ensiksi, erityisesti organisaatio- ja johtamiskulttuuriin liittyvät kysymykset sekä jäsenten samankaltaistuminen ja eristäytyminen edesauttavat ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden syntymistä. Toiseksi, organisaation menestys saattaa kasvattaa riskiä ilmiöiden voimistumiseen. Kolmanneksi, ylimielisyys, kapeakatseisuus, päätösten perustelemattomuus ja mielipiteiden rajoittaminen ovat leimaavia ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden oireita. Viimeiseksi, organisaation epäonnistuminen ilmenee ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden teorioiden valossa ennen kaikkea yksipuolisuutena, sekavuutena ja kiireenä päätöksenteossa. Tutkielman tulokset vahvistavat siten aiempien tutkimusten tuloksia, mutta avaavat myös uusia näkökulmia erityisesti ryhmäajattelun ja organisaation tyhmyyden seurausten osalta. Käytännössä tutkielman tulokset tekevät näkyviksi päätöksentekoon liittyviä haitallisia tekijöitä, joiden tunnistaminen saattaa auttaa ennaltaehkäisemään päätöksenteon heikentymistä ja organisaation epäonnistumista. Jatkotutkimuksissa ryhmäajattelua ja organisaation tyhmyyttä voisikin yleisesti tarkastella juuri ennaltaehkäisemisen ja oppimisen näkökulmista. Nokian matkapuhelinliiketoimintaa voitaisiin jatkossa tutkia niin ikään organisaation tyhmyyteen liittyvän oppimisnäkökulman kautta ja tarkastella, onko organisaatiossa opittu aiemmin tehdyistä virheistä ja epäonnistumisista.