Vertailukohta, ihanne ja itsetunnon kohottaja : Yhdysvaltain kieltolaista välitetty kuva Raittiuden Ystävien Kylväjä-lehdessä vuosina 1917–1933

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Raittiuden Ystävien järjestölehdessä Kylväjässä Yhdysvaltain valtiollisesta kieltolaista välitettyä kuvaa ja laille annettuja merkityksiä vuosina 1917–1933. Tutkimus kytkeytyy Suomen kieltolain ja raittiusliikkeen aikaisempaan tutkimukseen, mutta tuo esille aikaisemmassa tutkimuksessa puutteelliseksi jäänyttä kansainvälistä näkökulmaa.

Tutkimuksessa selvitetään, miten Yhdysvaltain kieltolakia Kylväjä-lehdessä käsiteltiin ja mitä merkityksiä sille annettiin Yhdysvaltain, Suomen ja maailmanlaajuisen raittiusliikkeen konteksteissa. Tätä tutkimusongelmaa tarkastellaan maantieteellisesti tematisoidun käsittelyn kautta: miten Yhdysvaltojen valtiollinen kieltolaki esitettiin itsenäisenä kokonaisuutenaan, miten sitä käytettiin Suomen raittiusliikettä ja kieltolakikeskustelua käsittelevissä argumenteissa sekä millainen rooli sille muotoiltiin kansainvälisessä raittiusliikkeessä.

Tutkimuksen lähdeaineisto on rajattu Raittiuden Ystävien julkaisemasta Kylväjä-lehdestä kerättyyn Yhdysvaltain kieltolain mainitsevien artikkeleiden aineistokokoelmaan, jota tutkitaan sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Kirjoittelun laajuuden selventämiseksi tutkimuksessa on käytetty pienimuotoisesti myös määrällisiä metodeja.

Raittiusliikkeen järjestökenttä oli moninainen ja jakautunut erityisesti kieli- ja puoluepoliittisesti. Lähdeaineistoni tuottanut Raittiuden Ystävät oli porvarillinen ja suomenkielinen järjestö, jonka historia oli vahvasti fennomaanisten ajatusten muovaama. Tutkimustuloksia ei siis voi laajentaa kuvaamaan Suomen raittiusliikkeen suhtautumista Yhdysvaltain kieltolakiin ylipäänsä, vaan ne on pääasiallisesti nähtävä avauksena Suomen raittiusliikkeen kansainvälisten yhteyksien tutkimiseen.

Yhdysvaltain kieltolaki nousee Kylväjästä esille säännöllisenä mutta suhteellisen marginaalisena aiheena. Yhdysvaltain kieltolain säätäminen uutisoitiin lehdessä tarkasti, mutta toimeenpanosta ja kumoamisprosessista tiedotettiin jonkin verran satunnaisemmin. Yhdysvaltain kieltolakioloja kuvattiin vaihtelevasti. Vaihtelu ei johtunut niinkään ajallisesta muutoksesta vaan kirjoittajan pääasiallisesta vertailukohdasta: Yhdysvalloissa asuvat kirjoittivat negatiivisemmin kuin suomalaiset kommentoijat. Kieltolaki esitettiin kuitenkin aineistossa systemaattisesti toimivimpana alkoholipoliittisena ratkaisuna.

Suomalaisessa kieltolakikeskustelussa Yhdysvaltoja käytettiin todisteena siitä, että kieltolaki oli toteuttamiskelpoinen. Aikaisemmassa kieltolakiargumentointia koskevassa tutkimuksessa esille tuotuja taloudellisia ja niin kutsuttuja rotuhygieenisiä argumentteja perusteltaessa voitiin myös viitata Yhdysvaltoihin. Myös suomalaisen raittiusliikkeen toimintaa kehitettiin vertailemalla sitä Yhdysvaltojen raittiusliikkeestä opittuun.

Kansainvälisestä raittiustyöstä kirjoitettaessa Yhdysvallat nostettiin tärkeäksi esimerkiksi, ja Yhdysvaltain raittiusliikkeen ja Yhdysvaltain valtion väliset linjaerot häivytettiin raittiusliikkeelle tyypillisen optimismin hengessä. Vuosina 1919–1920 Kylväjässä tuotiin vahvemmin esille ajatusta kieltolain laajenemisesta koskemaan koko maailmaa. Laajempi innostus ideaan hiipui kuitenkin nopeasti, vaikkei sitä koskaan täysin hylätty. Kansainvälisen raittiustyön raportoinnissa korostui myös aikakaudelle ominainen rotuoppiajattelu, jonka maailmanlaajuiset ulottuvuudet hyväksyttiin Kylväjässä täysin ja jota lehdessä myös omaehtoisesti kehitettiin.

Yhdysvaltain kieltolaista kirjoittaminen ei ollut pelkkää uutisointia, vaan laille luotiin Kylväjässä myös erityisiä merkityksiä. Tutkimuksessa on eroteltu kirjoittelusta kolme tarkoitusta. Ensinnäkin kirjoittelulla oli tiedonvälitystarkoitus, johon liittyi myös kiinnostus soveltaa saatuja tietoja Suomessa. Toiseksi sillä oli ihannointitarkoitus, jossa Yhdysvaltain kieltolaki nostettiin ideaalitilaksi, johon Suomi haluttiin oman kieltolain säntillisen toimeenpanon kautta myös kohottaa. Kolmanneksi kirjoittelusta erottuu myös kansallisen itsetunnon kohottamistarkoitus, jossa Suomi pyrittiin samaistamaan Yhdysvaltoihin maiden kieltolakeihin viittaamisen kautta. Yhdysvaltain kieltolaki ei ollut Kylväjässä vain hyödyllinen retorinen keino vaan myös yleisemmin symboli raittiusliikkeen onnistumisesta.

Kokonaisuudessaan tutkimus havainnollistaa kansainvälisten suhteiden merkitystä Kylväjä-lehdessä ja sitä kautta myös niiden mahdollisia merkityksiä koko raittiusliikkeen kentällä. Tutkimuksella on laajempia rajapintoja yleisemmin kansainvälistymisen ja globalisaation tutkimuksessa, sillä se osoittaa, että suomalaisella järjestötoiminnalla oli selvästi erottuva kansainvälinen ulottuvuus jo sata vuotta sitten.