Taloushallinnon ulkoistamisen laajuuteen vaikuttavat tekijät suomalaisissa pk-yrityksissä
Piippo, Roope (2019)
Piippo, Roope
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141655
Tiivistelmä
Ulkoistaminen on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut yksi merkittävimmistä yritystoimintaa ja -johtoa muokkaavista tekijöistä. Erityisesti 2000-luvulla kiihtynyt digitalisaatio ja virtualisoituminen ovat mahdollistaneet entistä tehokkaampia tapoja hyötyä niin massatuotannon eduista kuin pääsystä erityisosaamisen äärelle jopa maan rajojen yli. Ulkoistaminen on monissa tapauksissa johtanut organisaatioiden hajauttamisstrategioihin, joissa tavoitteena on karsia tuottamattomia toimintoja ja tehostaa liiketoimintaa jatkuvasti.
Yksi merkittävistä ulkoistetuista toiminnoista on taloushallinto. Vuonna 2018 ulkoistettuihin taloushallinnon palveluihin käytetiin arvioilta 32 miljardia dollaria kansainvälisesti. Yhdeksi syyksi taloushallinnon laajalle ulkoistamiselle on esitetty sen aikasidonnaisuutta ja automaation puutetta, vaikkakin automaation ja sitä tukevien järjestelmien kehitys lienee kiihtyvää. Tästä johtuen yritysjohdon haasteena on tehokas ihmistyön käyttö ja tyhjien tuntien minimoiminen. Erityisesti pienille yrityksille tällaiset haasteet voivat oletettavasti olla merkittäviä, ja siksi ulkoistamisen tutkiminen pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta on mielenkiintoista.
Tässä tutkielmassa analysoitiin jo laajasti ulkoistamistutkimuksessa käytettyjen teorioiden merkitystä pienen ja keskisuuren yrityksen taloushallinnon ulkoistamisen laajuudelle Suomessa. Tavoitteena oli tutkita ulkoistamisen laajuuteen liittyvä tekijöitä sekä alatavoitteena muodostaa kuva niistä tekijöistä, jotka ovat ulkoisia taloushallintopalveluita tarjoavien yritysten myyntivaltteja ja asiakkaiden kannalta merkityksellisempiä palveluita. Neljä teoreettista lähestymistapaa – transaktiokustannusteoria, resurssipohjainen näkökulma, ydinosaamisteoria sekä suhdenäkökulma – valittiin aiempien ulkoistamista käsittelevien tutkimusten perusteella, ja organisaatioita pyydettiin arvioimaan teorioihin liittyvien tekijöiden merkitystä ulkoistamisprosessissa.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisesti kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitiin regressioanalyysilla. Empiiristen tulosten mukaan ydinosaaminen selitti ulkoistamisen laajuutta tilastollisesti merkitsevästi, mutta muiden tutkittujen tekijöiden vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pk-yrityksen ulkoistamispäätökseen taloushallinnon osalta Suomessa. Vaikka vain ydinosaamisteoria kokonaisuutena selitti ulkoistamisen laajuutta, vastauksista voitiin havaita, että pk-yritysten ulkoistamista ajaa vahvasti myös resurssipula. Ulkoistaminen on ratkaisu ongelmaan, jossa yrityksen sisäinen taloushallinto on joko liikaa aikaa vievä tai yrityksestä puuttuu osaava henkilöstö.
Tämän tutkielman tulokset laajentavat Bagieńskan (2016) Puolassa toteuttamaa tutkimusta taloushallinnon ulkoistamisen tavoitteista ja syistä, ja lisäävät tietoa keskeisten ulkoistamiskäyttäytymistä selittävien teorioiden merkityksestä ulkoistamisen laajuudelle.
Yksi merkittävistä ulkoistetuista toiminnoista on taloushallinto. Vuonna 2018 ulkoistettuihin taloushallinnon palveluihin käytetiin arvioilta 32 miljardia dollaria kansainvälisesti. Yhdeksi syyksi taloushallinnon laajalle ulkoistamiselle on esitetty sen aikasidonnaisuutta ja automaation puutetta, vaikkakin automaation ja sitä tukevien järjestelmien kehitys lienee kiihtyvää. Tästä johtuen yritysjohdon haasteena on tehokas ihmistyön käyttö ja tyhjien tuntien minimoiminen. Erityisesti pienille yrityksille tällaiset haasteet voivat oletettavasti olla merkittäviä, ja siksi ulkoistamisen tutkiminen pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta on mielenkiintoista.
Tässä tutkielmassa analysoitiin jo laajasti ulkoistamistutkimuksessa käytettyjen teorioiden merkitystä pienen ja keskisuuren yrityksen taloushallinnon ulkoistamisen laajuudelle Suomessa. Tavoitteena oli tutkita ulkoistamisen laajuuteen liittyvä tekijöitä sekä alatavoitteena muodostaa kuva niistä tekijöistä, jotka ovat ulkoisia taloushallintopalveluita tarjoavien yritysten myyntivaltteja ja asiakkaiden kannalta merkityksellisempiä palveluita. Neljä teoreettista lähestymistapaa – transaktiokustannusteoria, resurssipohjainen näkökulma, ydinosaamisteoria sekä suhdenäkökulma – valittiin aiempien ulkoistamista käsittelevien tutkimusten perusteella, ja organisaatioita pyydettiin arvioimaan teorioihin liittyvien tekijöiden merkitystä ulkoistamisprosessissa.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisesti kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitiin regressioanalyysilla. Empiiristen tulosten mukaan ydinosaaminen selitti ulkoistamisen laajuutta tilastollisesti merkitsevästi, mutta muiden tutkittujen tekijöiden vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pk-yrityksen ulkoistamispäätökseen taloushallinnon osalta Suomessa. Vaikka vain ydinosaamisteoria kokonaisuutena selitti ulkoistamisen laajuutta, vastauksista voitiin havaita, että pk-yritysten ulkoistamista ajaa vahvasti myös resurssipula. Ulkoistaminen on ratkaisu ongelmaan, jossa yrityksen sisäinen taloushallinto on joko liikaa aikaa vievä tai yrityksestä puuttuu osaava henkilöstö.
Tämän tutkielman tulokset laajentavat Bagieńskan (2016) Puolassa toteuttamaa tutkimusta taloushallinnon ulkoistamisen tavoitteista ja syistä, ja lisäävät tietoa keskeisten ulkoistamiskäyttäytymistä selittävien teorioiden merkityksestä ulkoistamisen laajuudelle.