Palvelevan johtajuuden vaikutus yrityksen suorituskykyyn
Brander, Meri (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141652
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, koetaanko suomalaisessa vakuutusyhtiössä palvelevaa johtajuutta ja onko palvelevalla johtajuudella positiivinen vaikutus työntekijöiden suorituskykyyn tasapainotetulla tuloskortilla mitattuna. Palveleva johtajuus on ajankohtainen teema nykyajan yritysmaailmassa, jossa korostetaan yhä eettisempiä ja ihmislähtöisempiä johtamistapoja. Myös suorituskyvyn maksimointi on kiinnostanut yrityksiä jo useiden vuosikymmenten ajan. Aiheesta ei ole tehty aiemmin Suomessa tutkimusta, joten kyseessä on uniikki, mutta yleistyvä aihe, josta yritykset voivat saada merkittäviä hyötyjä toimintansa kehittämistä ajatellen.
Tutkimus jakautuu teoria- ja empiriaosioon. Teoriaosuudessa tarkastellaan tutkimuksen keskeisiä teorioita eli palvelevaa johtajuutta ja suorituskykyä yleisellä tasolla. Lisäksi kuvataan palvelevan johtajuuden ja suorituskyvyn välistä yhteyttä ja muodostetaan hypoteesit kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksessa mitataan palvelevaa johtajuutta Van Dierendonckin ja Nuijtenin (2011) kehittämän mallin kautta, jossa johtajuus muodostuu kahdeksasta johtajan ominaisuudesta. Nämä ominaisuudet ovat voimaannuttaminen, vastuuttaminen, taustalla pysyttely, nöyryys, aitous, rohkeus, muiden hyväksyminen ja suunnannäyttäminen. Suorituskykyä mitataan Kaplanin ja Nortonin (1996) kehittämän mallin avulla talous-, asiakas-, sisäisten prosessien sekä oppimis- ja kasvunäkökulma huomioiden.
Aineisto hankittiin kyselytutkimuksella kohdeyrityksestä. Aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla sekä SmartPLS- ohjelmalla toteutetun polkuanalyysin avulla. Tutkimuksen neljästä hypoteesista yksi sai empiiristä tukea. Tuloksena voidaan todeta palvelevan johtajuuden lisäävän suorituskykyä oppimis- ja kasvunäkökulmasta mitattuna, kun mittarina käytetään oppimis-indeksiä. Palvelevalla johtajuudella oli positiivinen yhteys myös talousnäkökulmaan, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimukseen sisältyy muutamia rajoitteita, jotka lukijan on hyvä huomioida. Ensinnäkin tutkimuksen aineisto oli hyvin pieni ja kerätty vain yhdestä kohdeyrityksestä. Lisäksi tutkimuksen kyselyyn vastattiin omalla nimellä, mikä on saattanut vaikuttaa vastauksiin. Näillä rajoitteilla saattaa olla vaikutusta tutkimuksen tulokseen.
Tutkimus jakautuu teoria- ja empiriaosioon. Teoriaosuudessa tarkastellaan tutkimuksen keskeisiä teorioita eli palvelevaa johtajuutta ja suorituskykyä yleisellä tasolla. Lisäksi kuvataan palvelevan johtajuuden ja suorituskyvyn välistä yhteyttä ja muodostetaan hypoteesit kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksessa mitataan palvelevaa johtajuutta Van Dierendonckin ja Nuijtenin (2011) kehittämän mallin kautta, jossa johtajuus muodostuu kahdeksasta johtajan ominaisuudesta. Nämä ominaisuudet ovat voimaannuttaminen, vastuuttaminen, taustalla pysyttely, nöyryys, aitous, rohkeus, muiden hyväksyminen ja suunnannäyttäminen. Suorituskykyä mitataan Kaplanin ja Nortonin (1996) kehittämän mallin avulla talous-, asiakas-, sisäisten prosessien sekä oppimis- ja kasvunäkökulma huomioiden.
Aineisto hankittiin kyselytutkimuksella kohdeyrityksestä. Aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla sekä SmartPLS- ohjelmalla toteutetun polkuanalyysin avulla. Tutkimuksen neljästä hypoteesista yksi sai empiiristä tukea. Tuloksena voidaan todeta palvelevan johtajuuden lisäävän suorituskykyä oppimis- ja kasvunäkökulmasta mitattuna, kun mittarina käytetään oppimis-indeksiä. Palvelevalla johtajuudella oli positiivinen yhteys myös talousnäkökulmaan, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimukseen sisältyy muutamia rajoitteita, jotka lukijan on hyvä huomioida. Ensinnäkin tutkimuksen aineisto oli hyvin pieni ja kerätty vain yhdestä kohdeyrityksestä. Lisäksi tutkimuksen kyselyyn vastattiin omalla nimellä, mikä on saattanut vaikuttaa vastauksiin. Näillä rajoitteilla saattaa olla vaikutusta tutkimuksen tulokseen.