”Ehkä elämä 10 vuoden päästä hymyilee silloin ei enää ainakaan ole lasten pelkoa” : äidin negatiivisten tunteiden diskurssi sodanaikaisissa kirjeissä
Pajunen, Marjo (2019)
Pajunen, Marjo
2019
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141651
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan erään aviovaimon miehelleen osoittamaa kirjeenvaihtoa Suomen talvi- ja jatkosodassa aikavälillä 1939–1943. Tutkimuskohteena on vaimon äitiyteen liittyvien negatiivisten tunteiden diskurssi, jonka kielellisiä ilmenemiä tutkimuksessa analysoidaan. Tutkielmassa selvitetään myös, millaista kuvaa kotirintaman arkielämästä vaimon kirjeissään käyttämä diskurssi rakentaa. Tutkimus on monitieteinen: lingvistinen tavoite on kartuttaa tietoa tunteiden kielentämisen tavoista ja historiantutkimuksellinen tavoite on laajentaa näkemystä sodanaikaisen kirjeenvaihdon luonteesta etenkin kotirintamalta sotarintamalle suuntautuneissa kirjeissä.
Tutkimusaineisto on peräisin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sotakirjekokoelmasta SAK 263. Kirjekokoelma sisältää tamperelaisen pariskunnan keskinäistä kirjeenvaihtoa. Tutkimusaineistona ovat ainoastaan vaimon miehelleen lähettämät kirjeet, sillä aineiston loppupäästä miehen kirjeet puuttuvat kokonaan. Lisäksi tutkimuskysymykset kohdistuvat nimenomaan vaimon kirjeissään ilmaisemiin tunteisiin. Kaikkiaan aineistona on 111 kirjettä, jotka ovat keskimäärin kahden tai useamman paperiarkin mittaisia. Kirjeet litteroitiin puhtaaksi käsittelyn helpottamiseksi, mutta kieliasu on pyritty pitämään autenttisena.
Teoriataustana tutkielmassa käytetään laajasti tunteisiin sekä sodanajan naismyytteihin ja äitiyden negatiivisuuksiin kytkeytyvää tutkimusta. Kirjeaineiston analyysi tapahtuu diskurssintutkimuksen välinein kielen mikrotasolla eli konkreettisia kielen keinoja tarkastelemalla sekä kielen makrotasolla laajempia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia konteksteja hahmottamalla. Kieltä tutkitaan aineistolähtöisesti, sillä systeemis-funktionaalisen lähestymistavan mukaan kielen merkitykset syntyvät tilannekohtaisesti. Perusajatus tulkinnassa on, että teksti toimii aina paitsi viestinnän välineenä myös representaationa maailmasta sekä sosiaalisten suhteiden ja identiteettien luojana. Näin ollen kirjeiden välittämistä viesteistä voidaan tehdä havaintoja ja päätelmiä myös sota-ajan maailmankuvasta.
Tutkielman tuloksena selvisi, että negatiivisia tunteita kielennetään estottomasti ja monissa eri tilanneyhteyksissä. Aineiston pohjalta tunteita nostattavat aiheet jaettiin viiteen eri aihepiiriin: yksinäisyyteen, lasten saantiin, arjen raskaisiin oloihin, mielenterveyttä koetteleviin tapahtumiin sekä naisen omien toiveiden ja todellisuuden välisiin yhteentörmäyksiin. Negatiivisesti luokiteltavia tunteita kirjeissä eksplikoidaan hyvin monenlaisia. Lingvistisesti tunteet ovat toistuvasti itsessään puheenaiheina, mutta voimakkaat affektiiviset asenteet ilmenevät monissa pienissä kielen osasissa myös morfologisesti ja syntaktisesti. Makrotason tutkimus osoitti, että kotirintaman arki koettelee äitiyteen negatiivisesti suhtautuvaa naista, sillä hän kokee voimakasta yhteiskunnallista painetta ja vertailee äitinä onnistumistaan ulkoapäin tuleviin odotuksiin ja naispuolisiin läheisiinsä. Toisaalta hän kykenee jakamaan tuntemuksensa miehelleen avoimesti, mikä rikkoo käsitystä omia koettelemuksia vähättelevästä ja kannustavasta kotirintamasta.
Tutkimusaineisto on peräisin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sotakirjekokoelmasta SAK 263. Kirjekokoelma sisältää tamperelaisen pariskunnan keskinäistä kirjeenvaihtoa. Tutkimusaineistona ovat ainoastaan vaimon miehelleen lähettämät kirjeet, sillä aineiston loppupäästä miehen kirjeet puuttuvat kokonaan. Lisäksi tutkimuskysymykset kohdistuvat nimenomaan vaimon kirjeissään ilmaisemiin tunteisiin. Kaikkiaan aineistona on 111 kirjettä, jotka ovat keskimäärin kahden tai useamman paperiarkin mittaisia. Kirjeet litteroitiin puhtaaksi käsittelyn helpottamiseksi, mutta kieliasu on pyritty pitämään autenttisena.
Teoriataustana tutkielmassa käytetään laajasti tunteisiin sekä sodanajan naismyytteihin ja äitiyden negatiivisuuksiin kytkeytyvää tutkimusta. Kirjeaineiston analyysi tapahtuu diskurssintutkimuksen välinein kielen mikrotasolla eli konkreettisia kielen keinoja tarkastelemalla sekä kielen makrotasolla laajempia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia konteksteja hahmottamalla. Kieltä tutkitaan aineistolähtöisesti, sillä systeemis-funktionaalisen lähestymistavan mukaan kielen merkitykset syntyvät tilannekohtaisesti. Perusajatus tulkinnassa on, että teksti toimii aina paitsi viestinnän välineenä myös representaationa maailmasta sekä sosiaalisten suhteiden ja identiteettien luojana. Näin ollen kirjeiden välittämistä viesteistä voidaan tehdä havaintoja ja päätelmiä myös sota-ajan maailmankuvasta.
Tutkielman tuloksena selvisi, että negatiivisia tunteita kielennetään estottomasti ja monissa eri tilanneyhteyksissä. Aineiston pohjalta tunteita nostattavat aiheet jaettiin viiteen eri aihepiiriin: yksinäisyyteen, lasten saantiin, arjen raskaisiin oloihin, mielenterveyttä koetteleviin tapahtumiin sekä naisen omien toiveiden ja todellisuuden välisiin yhteentörmäyksiin. Negatiivisesti luokiteltavia tunteita kirjeissä eksplikoidaan hyvin monenlaisia. Lingvistisesti tunteet ovat toistuvasti itsessään puheenaiheina, mutta voimakkaat affektiiviset asenteet ilmenevät monissa pienissä kielen osasissa myös morfologisesti ja syntaktisesti. Makrotason tutkimus osoitti, että kotirintaman arki koettelee äitiyteen negatiivisesti suhtautuvaa naista, sillä hän kokee voimakasta yhteiskunnallista painetta ja vertailee äitinä onnistumistaan ulkoapäin tuleviin odotuksiin ja naispuolisiin läheisiinsä. Toisaalta hän kykenee jakamaan tuntemuksensa miehelleen avoimesti, mikä rikkoo käsitystä omia koettelemuksia vähättelevästä ja kannustavasta kotirintamasta.