Yleisten kirjastojen työntekijöiden näkemyksiä vaikuttavuuteen ja sen arviointiin
Välitalo, Laura (2019)
Välitalo, Laura
2019
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141646
Tiivistelmä
Kirjastojen vaikuttavuuden arviointi on aihe, josta on kirjoitettu useiden vuosien ajan, mutta arvioinnin toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haasteelliseksi eri syistä. Vaikuttavuuden arviointiin liittyvien projektien parissa työskentelevät ovat pääasiassa alan asiantuntijoita, mutta asiakkaiden kanssa päivittäin tekemisissä olevien yleisten kirjastojen työntekijöiden näkemyksiä vaikuttavuuteen liittyen ei ole juuri lainkaan selvitetty. Siksi tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää yleisten kirjastojen työntekijöiden näkemyksiä vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista.
Tutkielman teoriaosuudessa tutustuttiin vaikuttavuuden arviointiin liittyvään terminologiaan, motiiveihin arvioinnin taustalla sekä erilaisiin menetelmiin arvioida vaikuttavuutta. Terminologiasta tarkasteltiin vaikuttavuuden erilaisia määritelmiä, vaikuttavuuden ilmenemistä yksilöissä ja yhteiskunnassa sekä luotiin katsaus muihin arviointiin liittyviin käsitteisiin. Muista käsitteistä arvoa ja hyötyä tarkasteltiin erikseen ja miten ne liittyvät vaikuttavuuden arviointiin. Motiivit vaikuttavuuden arvioinnin taustalla voitiin luokitella sisäisiin ja ulkoisiin motiiveihin. Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät jaettiin pääteltyihin näyttöihin vaikuttavuudesta ja vaikuttavuutta osoittaviin menetelmiin. Lisäksi tutustuttiin muun muassa arviointiin liittyviin haasteisiin.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake oli avoinna 3.12.-31.12.2018 ja sinä aikana vastauksia saatiin yhteensä 92 kappaletta. Vastausten perusteella voitiin sanoa, että vastaajien näkemyksissä vaikuttavuuden termin merkityksestä näkyi termin merkityksen moniulotteisuus. Vaikuttavuuden osoittamista pidettiin yleisesti ottaen tärkeänä vastaajien keskuudessa. Tärkeimpiä syitä vaikuttavuuden osoittamiselle olivat olemassaolon oikeutus, toiminnasta tiedottaminen ja aseman vahvistaminen sekä resurssien turvaaminen. Näkemykset siitä, tarvitaanko paikallista dataa vaikuttavuuden osoittamiseen, erosivat jossain määrin toisistaan eikä kolmasosalla vastaajista ollut mielipidettä asiaan. Vastaajien ehdotukset käytettäviksi menetelmiksi vaikuttavuuden mittaamiseen tai arviointiin olivat pitkälti samoja kuin esimerkiksi SFS-ISO 16439:2016 -standardissa esitellyt menetelmät. Ehdotetuin menetelmä oli asiakaskysely.
Vaikuttavuuden arvioimiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, jotka ovat sovellettavissa kullekin kirjastolle sopivassa mittakaavassa. Koska arvioinnin toteuttaminen vaatii resursseja ja valitun tutkimusmenetelmän hallitsemista, se voisi olla helpompaa toteuttaa yhteistyössä toisten kirjastojen tai muiden toimijoiden kanssa. Arvioinnin toteutuksesta raportointi ja huomion kiinnittäminen täsmälliseen terminologian käyttöön hyödyttävät muita arvioinnin toteuttamista harkitsevia. Kokemuksen karttuessa ja arvioinnin tapojen kehittyessä vaikuttavuuden arvioinnista voisi tulevaisuudessa tulla rutiininomaista toimintaa.
Tutkielman teoriaosuudessa tutustuttiin vaikuttavuuden arviointiin liittyvään terminologiaan, motiiveihin arvioinnin taustalla sekä erilaisiin menetelmiin arvioida vaikuttavuutta. Terminologiasta tarkasteltiin vaikuttavuuden erilaisia määritelmiä, vaikuttavuuden ilmenemistä yksilöissä ja yhteiskunnassa sekä luotiin katsaus muihin arviointiin liittyviin käsitteisiin. Muista käsitteistä arvoa ja hyötyä tarkasteltiin erikseen ja miten ne liittyvät vaikuttavuuden arviointiin. Motiivit vaikuttavuuden arvioinnin taustalla voitiin luokitella sisäisiin ja ulkoisiin motiiveihin. Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät jaettiin pääteltyihin näyttöihin vaikuttavuudesta ja vaikuttavuutta osoittaviin menetelmiin. Lisäksi tutustuttiin muun muassa arviointiin liittyviin haasteisiin.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake oli avoinna 3.12.-31.12.2018 ja sinä aikana vastauksia saatiin yhteensä 92 kappaletta. Vastausten perusteella voitiin sanoa, että vastaajien näkemyksissä vaikuttavuuden termin merkityksestä näkyi termin merkityksen moniulotteisuus. Vaikuttavuuden osoittamista pidettiin yleisesti ottaen tärkeänä vastaajien keskuudessa. Tärkeimpiä syitä vaikuttavuuden osoittamiselle olivat olemassaolon oikeutus, toiminnasta tiedottaminen ja aseman vahvistaminen sekä resurssien turvaaminen. Näkemykset siitä, tarvitaanko paikallista dataa vaikuttavuuden osoittamiseen, erosivat jossain määrin toisistaan eikä kolmasosalla vastaajista ollut mielipidettä asiaan. Vastaajien ehdotukset käytettäviksi menetelmiksi vaikuttavuuden mittaamiseen tai arviointiin olivat pitkälti samoja kuin esimerkiksi SFS-ISO 16439:2016 -standardissa esitellyt menetelmät. Ehdotetuin menetelmä oli asiakaskysely.
Vaikuttavuuden arvioimiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, jotka ovat sovellettavissa kullekin kirjastolle sopivassa mittakaavassa. Koska arvioinnin toteuttaminen vaatii resursseja ja valitun tutkimusmenetelmän hallitsemista, se voisi olla helpompaa toteuttaa yhteistyössä toisten kirjastojen tai muiden toimijoiden kanssa. Arvioinnin toteutuksesta raportointi ja huomion kiinnittäminen täsmälliseen terminologian käyttöön hyödyttävät muita arvioinnin toteuttamista harkitsevia. Kokemuksen karttuessa ja arvioinnin tapojen kehittyessä vaikuttavuuden arvioinnista voisi tulevaisuudessa tulla rutiininomaista toimintaa.