Alkoholikasvatus ja hyvä vanhemmuus : Vanhempien, verkkokeskustelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia

Abstract

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin kotien alkoholikasvatusta, joka nähtiin vanhempien ja lasten välisenä toimintana sekä vuorovaikutuksena kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena oli selvittää, miten hyvää vanhemmuutta rakennettiin puhuttaessa kodin alkoholikasvatuksesta. Neljässä artikkelissa käsiteltiin asiantuntijoiden, verkkokeskustelijoiden ja vanhempien tapoja puhua kodin alkoholikasvatuksesta.

Tutkimus sijoittuu lähelle konstruktionistista perhetutkimus-ta ja sosiaalista konstruktionismia. Positioinnin käsitteellä tuotiin uutta näkökulmaa vanhemmuustyylien tutkimuksen, alkoholinkäyttötilastojen ja muiden kvantitatiivisesti kotien alkoholikasvatusta tarkastelevien tutkimusten rinnalle. Ehkäisevästä päihdetyöstä tarkasteltiin virittävää valistusta ja sosiaalipedagogista interventiota. Aineistoina olivat Alkon Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijablogit (67), verkkokeskustelijoiden kommentit (555), vanhempainiltojen kouluttajien haastattelut (7) sekä kouluttajien kirjalliset vanhempainiltapalautteet (46). Aineistot edustivat näytenäkökulmaa asiantuntija- ja verkkokeskusteluihin, joissa käsitellään vanhemmuutta alkoholikasvatuksen näkökulmasta. Vanhempien omaa näkemystä toivat esiin 13– 19-vuotiaiden nuorten vanhempien haastattelut (28) ja kirjalliset vastaukset (53), sekä vanhempainiltojen kirjalliset palautteet vanhemmilta (12 illasta).

Tutkimuksen käsitteellisinä työkaluina ja laadullisen sisällönanalyysin tukena olivat semiotiikkaa lähellä olevat position, päämäärärationaalisuuden, subjektiposition, vastakkainasettelun ja velvoitteen käsitteet sekä Greimasin semioottinen neliö.

Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että asiantuntijoiden, verkkokeskustelijoiden ja vanhempien intresseissä oli kasvattaa nuorista alkoholin kohtuukäyttäjiä, mutta tähän pyrittiin ristiriitaisin keinoin. Puhetavoissa hyvää vanhemmuutta rakennettiin vastakohtaisuuksien ja ääripäiden avulla seuraavasti: asiantuntijoiden tuottamissa hyvän vanhemmuuden positioissa lasta suojeltiin aikuisten runsaalta alkoholinkäytöltä ja varhaisilta alkoholikokeiluilta. Hyvään vanhemmuuteen yhdistettiin herkkyys lapsen reaktioille, lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen, lapsen edun asettaminen ensisijaiseksi, lapsuuden ja nuoruuden ymmärtäminen sekä toisaalta tiedostavuus oman käyttäytymisen ja alkoholikulttuurin suhteen. Asiantuntijoiden huoli kohdistui erityisesti näiden vastakohtiin. Verkkokeskusteluissa esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö lasta suojella aikuisten alkoholinkäytöltä vai siedättää häntä siihen, sekä missä rajoissa alkoholinkäyttö lasten seurassa on kohtuullista. Suuri osa kannatti asiantuntijoiden näkemyksiä, mutta myös kriittisiä ja haastavia kommentteja esiintyi.

Vanhemmat itse rakensivat hyvää vanhemmuutta kertomalla sisäisestä motivaatiosta lapsen kasvattamiseen, rakkaudesta, keskustelevuudesta ja pyrkimyksestä sopivien rajojen asettamiseen sallivuuden ja ehdottomuuden välillä. Alkoholista keskusteltiin nuoren kanssa eri tilanteissa aloitteellisesta, reagoivasta tai rajoittavasta lähtökohtapositioista käsin. Keskeinen jännite syntyy siitä, että osa vanhemmista arvelee, että tarjoamalla alkoholia kotona ehkäistään riskialttiita alkoholikokeiluja muualla. Osa taas ei tarjoa alaikäiselle alkoholia ikärajojen ja terveysriskien vuoksi, tai ei halua itse tuottaa alkoholikokeiluja.

Puhe kotien alkoholikasvatuksesta näyttäytyi monitahoisena. Asiantuntijoiden tuottamissa hyvän vanhemmuuden positioissa korostuivat tiedostavuus, varovaisuus ja lapsen edun asettaminen etusijalle. Osa verkkokeskustelijoista ja vanhemmista suhtautui tutkimus- ja asiantuntijatietoon kriittisesti, painottaen omia kokemuksiaan tai vanhempien tilannekohtaista harkintaa. Verkkokeskustelut toivat esiin alkoholikulttuurin erilaisia vivahteita, mutta yleisesti puhetavoissa syyllistettiin vanhempia ääripäihin viittaavasta toiminnasta. Vastaavasti myös useimmat vanhemmat ottivat etäisyyttä sallivuuteen ja ehdottomuuteen. Kaikissa aineistoissa hyvään vanhemmuuteen liitettiin keskusteleminen nuoren kanssa. Alkoholin kohtuukäyttö näyttäytyi sosiaalisena normina, johon liitettiin alkoholin määrän lisäksi monia tilannekohtaisia merkityksiä, joita on hyvä huomioida ehkäisevässä päihdetyössä.

The practices of parental alcohol socialization are subject to pressures exerted by culture, friends, and family. This doctoral dissertation examines parental alcohol practices, which are defined as the interactions between children and the parents, family, and society’s cultural norms. The research consists of four articles published in Finnish.The aim of my research was to examine how 1) parents, 2) members of an alcohol and parenting-specific Facebook group, and 3) researchers and experts define good or decent parenting in the discourse on alcohol and parenting. The context of the research is social constructionism and constructionist family research, and the analysis is based on positioning theory and qualitative content analysis. I examined how people construct good parenting from different positions in the discourse on alcohol and parenting. My chief aim was to determine how parents define good parenting, and the Facebook group members’ and the experts’ positions were considered as contextual viewpoints, along with Greimas’ semiotic square. My materials consisted of the following: 67 expert blog posts on the website of Alko (the Finnish Government-owned limited alcohol company); 555 comments by Lasten seurassa Facebook group members. The group, founded by Alko, is a forum for discussions about consuming alcohol in the presence of children; 7 interviews with the facilitators of alcohol-specific parents’ meetings, and feedback forms from 46 parents’ meetings; Parents’ feedback forms from 12 parents’ meetings; 28 interviews with parents and 53 written answers.

The articles. Article 1 examines how experts and Facebook users ask parents to behave in the company of their children. It considers what implications these requests have for parents, especially when they consider consuming alcohol in the presence of their children. Article 2 examines how parents discuss their parenting in alcohol-specific parents meetings. The material used is the interviews with the facilitators of parents meetings and the feedback from the parents and facilitators. Article 3 examines how the parents of teenage children perceive the goals of their alcohol socialization practices. The main questions were: 1) What intentions defined the parents’ subject positions? 2) How did the parents construe decent parenting in their stories about discussing alcohol with their children? Experts and preventive workers often advise parents to talk about alcohol to their teenagers. Article 4 examines these discussions from the parents’ point of view. The main questions were: 1) What intentions defined the parents’ subject positions? 2) How did the parents construe decent parenting?

Results: The intentions that parents raised for discussions referred to initiative and reactive or restrictive positions. Parents typically tried to warn their teenagers about the risks of drinking, or to limit their children’s drinking. Conversely, some actively tried to familiarize their teenagers with alcohol. Parents understood decent parenting by talking about themes like responsibility, trust, interaction, negotiation, understanding, reflective parenting, monitoring, role-modelling, and reasonable drinking. Some parents deliberately avoided discussing alcohol with their children for fear of unintentionally creating an interest in alcohol. The parents’ primary goal was to teach teenagers to consume alcohol only in moderation and refrain from binge drinking. Other people are perceived of as helpers or opponents depending on whether they share the same principles as the parents. Most parents try to find a ‘golden mean’ between strict rules and permissiveness. Most differences of opinion between parents concerned the advantages and disadvantages of having minors try alcohol and offering it to them in the home. In addition, the experts’ and Facebook group members emphasized that the primary goal of parents should be to teach teenagers to consume alcohol only in moderation and refrain from binge drinking. The qualitative analysis indicates that experts request parents to 1) consider their use of alcohol from the perspective of their children, 2) monitor their own behaviour, 3) set a conscious example for their children, and 4) remember that a parent’s use of alcohol can harm his/her children. The experts emphasize that it is important for parents to observe their children’s reactions if they drink in their company. Facebook comments, on the other hand, reveal various norms and obligations related to the amount of alcohol consumed and the children’s presence. Four discourses are identified based on the analysis: 1) Protecting the child from alcohol (drinking reasonably when the child is not present), 2) exposing of the child to alcohol (drinking reasonably when the child is present), 3) concealing drinking from the child (heavy drinking when the child is not present), and 4) endangering the child by drinking (heavy drinking when the child is present).

Conclusions: The main finding was that the parents, researchers, experts, and Facebook group members all considered moderate drinking a social norm. Most parents shared the experts’ view that parents’ discussions with their children about alcohol are important. However, the intentions and topics of the discussions may vary depending on the parents’ personal opinions. It seems that both parents and Facebook group members take the golden mean position of avoiding strict rules and permissiveness, meaning that this position is considered a social norm in everyday discourse. The third social norm in everyday discourse was that parents should consider their parenting practices themselves and not simply obey social pressures or adhere to expert opinion. The experts emphasized awareness, carefulness, and prioritizing the child’s best interests over the parents’ own desires or social pressure when, for example, consuming alcohol in the presence of children. Experts and preventive workers should develop methods to support parents so they are prepared to discuss alcohol with their teenagers.