"Tää on hyvä tapa saada ihmiset kutsumaan sua velhoksi" : koodaustaitoisten toimittajien kokemukset ohjelmoinnista arjen toimitustyössä
Kakko, Teemu (2019)
Kakko, Teemu
2019
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141631
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee koodaustaitoisten toimittajien kokemuksia ohjelmoinnista journalismissa. Sitä varten haastattelin seitsemää koodaustaitoista toimittajaa, jotka kertoivat omista taustoistaan, taidoistaan ja työssä kohtaamistaan haasteista. Tarkoitukseni oli selvittää, mitä koodaustaitoisten toimittajien työ on, miten koodaustaitoisten toimittajat kuvailevat ohjelmoinnin merkitystä arjen toimitustyössä ja miten ohjelmoinnin yleistyminen muuttaa journalismia. Tutkimuksen tavoitteena on antaa ääni koodaustaitoisille toimittajille. Heidän ammattiryhmäänsä ei ole vielä juuri tutkittu Suomessa, vaikka heidän tehtävänsä on uudistaa koko verkkojournalismia. Tutkimuksen tulokset avaavat koodaustaitoisten toimittajien ajatusmaailmaa muille toimittajille.
Nykyiset koodaustaitoiset toimittajat ovat jatkoa 1960-luvun Yhdysvalloissa syntyneelle CAR-suuntaukselle. Tutkimus asettaa koodaustaitoiset toimittajat osaksi tietokoneavusteisen journalismin historiaa. Olen verrannut haastateltavieni sanomisia aiemmassa kirjallisuudessa esille nostettuihin kokemuksiin. Aiempi kirjallisuus koostuu muun muassa ulkomaisten koodaustaitoisten toimittajien haastatteluiden perusteella tehdyistä tutkimuksista. Koodaustaitoisia toimittajia on tutkittu aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Norjassa.
Keräsin aineistoni teemahaastatteluilla. Haastattelin viittä Ylen koodaavaa toimittajaa sekä kahta Helsingin Sanomien koodaustaitoista toimittajaa. Nauhoitin haastattelut ja litteroin ne analyysia helpottaakseni. Analysoin aineistoa laadullisesti luokittelemalla ja teemoittelemalla. Tulokset olen jaotellut teemoihin, jotka ovat nousseet aineistosta. Tulokset kertovat, että vaikka suurin osa koodaustaitoisista toimittajista on saanut koulutuksensa tekniseltä alalta, he kokevat silti olevansa ennen kaikkea toimittajia. Heitä ajaa halu muuttaa journalismia lukijaystävällisempään suuntaan. Journalismista tulee visuaalisempaa ja personoidumpaa. Haaste koodaustaitoisille toimittajille on etenkin se, etteivät muut toimittajat tiedä, mitä ohjelmoinnilla voidaan saavuttaa.
Nykyiset koodaustaitoiset toimittajat ovat jatkoa 1960-luvun Yhdysvalloissa syntyneelle CAR-suuntaukselle. Tutkimus asettaa koodaustaitoiset toimittajat osaksi tietokoneavusteisen journalismin historiaa. Olen verrannut haastateltavieni sanomisia aiemmassa kirjallisuudessa esille nostettuihin kokemuksiin. Aiempi kirjallisuus koostuu muun muassa ulkomaisten koodaustaitoisten toimittajien haastatteluiden perusteella tehdyistä tutkimuksista. Koodaustaitoisia toimittajia on tutkittu aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Norjassa.
Keräsin aineistoni teemahaastatteluilla. Haastattelin viittä Ylen koodaavaa toimittajaa sekä kahta Helsingin Sanomien koodaustaitoista toimittajaa. Nauhoitin haastattelut ja litteroin ne analyysia helpottaakseni. Analysoin aineistoa laadullisesti luokittelemalla ja teemoittelemalla. Tulokset olen jaotellut teemoihin, jotka ovat nousseet aineistosta. Tulokset kertovat, että vaikka suurin osa koodaustaitoisista toimittajista on saanut koulutuksensa tekniseltä alalta, he kokevat silti olevansa ennen kaikkea toimittajia. Heitä ajaa halu muuttaa journalismia lukijaystävällisempään suuntaan. Journalismista tulee visuaalisempaa ja personoidumpaa. Haaste koodaustaitoisille toimittajille on etenkin se, etteivät muut toimittajat tiedä, mitä ohjelmoinnilla voidaan saavuttaa.