Yritysjohdolle suunnatun holdingosakekannustinjärjestelmän verokohtelu
Kurki, Aapo (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141628
Tiivistelmä
Johdon holdingosakekannustinjärjestelmillä tarkoitetaan yhtiöitä, joissa yrityksen avainhenkilöt ja ylin johto eivät suoraan omista työnantajayhtiönsä osakkeita vaan osakeomistusta varten on perustettu holdingyhtiö, jonka nimiin johto ja avainhenkilöt ostavat työnantajayhtiönsä osakkeita. Osakehankinnat rahoitetaan pääosin työnantajayhtiön myöntämällä lainalla, mutta osakehankintoihin johto ja avainhenkilöt käyttävät myös vähäisemmässä määrin omaa pääomaansa. Kyseessä on niin sanottu kertakäyttöyhtiö, joka on tarkoitettu purettavaksi, kun kannustinjärjestely erääntyy tai sille asetetut tavoitteet täyttyvät.
Työn aiheena ovat yhtiöt, joissa työnantajayhtiö on kiinteästi ollut mukana järjestelyn toteuttamisessa. Tarkoituksena on tarkastella johdon holdingkannustinjärjestelmiä vero-oikeudelliselta kannalta. Tärkein selvitettävä tutkimuskysymys on se, kuinka johdon jäseniä verotetaan kannustinjärjestelmästä saaduista palkkioista eli onko järjestelystä saatu tulo saajansa ansio- vai pääomatuloa. Lisäksi tarkastellaan veronkiertonormiston soveltamista tilanteeseen TVL 66 §:n 3 momentin työsuhdeoptio-käsitteen soveltamisen lisäksi. Johtajien saaman tulon verolaji määrää pitkälti järjestelyn käytettävyyden mielekkyyden johdon kannalta, vaikka järjestelylle olisi olemassa muitakin varteenotettavia liiketaloudellisia perusteita niin johdon kannustamisen kuin työnantajayhtiön intressien puolesta. Jos johto ei koe saavansa järjestelystä hyötyä muunlaisiin kannustinjärjestelmiin verrattuna, järjestelyn käyttöön tuskin enää ryhdytään sitouttamisvaikutusten puuttumisen vuoksi.
Työn aiheena ovat yhtiöt, joissa työnantajayhtiö on kiinteästi ollut mukana järjestelyn toteuttamisessa. Tarkoituksena on tarkastella johdon holdingkannustinjärjestelmiä vero-oikeudelliselta kannalta. Tärkein selvitettävä tutkimuskysymys on se, kuinka johdon jäseniä verotetaan kannustinjärjestelmästä saaduista palkkioista eli onko järjestelystä saatu tulo saajansa ansio- vai pääomatuloa. Lisäksi tarkastellaan veronkiertonormiston soveltamista tilanteeseen TVL 66 §:n 3 momentin työsuhdeoptio-käsitteen soveltamisen lisäksi. Johtajien saaman tulon verolaji määrää pitkälti järjestelyn käytettävyyden mielekkyyden johdon kannalta, vaikka järjestelylle olisi olemassa muitakin varteenotettavia liiketaloudellisia perusteita niin johdon kannustamisen kuin työnantajayhtiön intressien puolesta. Jos johto ei koe saavansa järjestelystä hyötyä muunlaisiin kannustinjärjestelmiin verrattuna, järjestelyn käyttöön tuskin enää ryhdytään sitouttamisvaikutusten puuttumisen vuoksi.