Palveleva johtajuus varhaiskasvatuksessa

Abstract

”Palveleva johtajuus varhaiskasvatuksessa” on kasvatustieteen alan toimintatutkimus, jonka tavoitteena on selvittää palvelevan johtajuuden toteutumista ja kehittymisprosessia kunnallisen varhaiskasvatuksen organisaatiossa. Tutkimus on työelämälähtöinen, ja siinä korostuu teorian ja käytännön liittouma.

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät kontekstuaalisesti rakentuvaan johtajuuteen sekä palvelevan johtajuuden viitekehykseen. Kunnallisen varhaiskasvatuksen johtajuus kietoutuu suomalaisen kuntajohtamisen perinteeseen makrotasolla sekä varhaiskasvatuksen erityispiirteisiin ja toimintakulttuuriin mikrotasolla. Palveleva johtajuus on ihmislähtöistä ja eettistä johtajuutta. Palveleva johtaja tukee työntekijän kasvua ja kehitystä sekä varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamista.

Tutkimuksen ontologiset ja epistemologiset perusteet tulevat pääosin sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkimus rakentuu humanistiselle ihmiskäsitykselle. Tutkimusympäristönä oli Lapuan kaupungin varhaiskasvatus. Tutkimusaineisto kerättiin kunnallisen varhaiskasvatuksen eri tasoilta: sivistyslautakunnan poliittiselta tasolta, varhaiskasvatuksen eri johtamistasoilta ja henkilöstöltä. Tutkimusaineisto koostui ryhmähaastatteluista, kyselyistä sekä johtajien reflektiivisistä kirjoituksista. Laadullinen aineisto ja kyselyjen avoimet vastaukset analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.

Palvelevan johtamiskulttuurin rakentuminen oli yhteisöllinen ja osallistava prosessi. Prosessi käsitti varhaiskasvatuksen johtamiskulttuurin lähtöanalyysin ja rakenteiden tarkastelun, joita peilattiin palvelevan johtajuuden tavoitteisiin. Johtamiskulttuurin muutoksen tavoitteenasettelua ohjasivat varhaiskasvatuksen perustehtävä ja palvelevan johtajuuden viitekehys. Prosessin dynaamisina tekijöinä toimivat katalyyttinen, reflektoiva ja vastavuoroinen toiminta.

Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen johtajat painottivat ihmislähtöistä johtamista ja päivittäisjohtamista. Päättäjien päätöksentekoa ohjasivat ensisijaisesti taloudelliset faktat. Palvelevan johtajuuden toteutumisessa korostuivat henkilöstön vastuuttaminen, suunnan näyttäminen ja voimaannuttaminen. Tulosten mukaan palveleva johtajuus osoittautui soveltuvan kasvatuksellisen organisaation johtamiseen, jossa moraali ja arvot sekä ihmisyyteen kasvattaminen ovat vahvasti läsnä.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa sovellettavissa olevaa tietoa päättäjille, asiantuntijoille ja kouluttajille, kuten myös johtajille ja muille työntekijöille paremman johtajuuden ja työelämän kehittämiseen. Toivon, että väitöskirjani herättää myös yhteiskunnallista keskustelua palvelevan johtajuuden arvosta.

Servant leadership in early education is an action research in the field of education science, examining how servant leadership is applied and developed within the municipal organisations for early childhood education and care (ECEC). The research is working life oriented; hence it underlines the interaction between theory and practice.

The theoretical foundations for the research are laid down in the constructive leadership model and the framework of servant leadership. Municipally organised early education in Finland benefit from leadership theories both on macro and microlevels. Servant leadership is considered as humane and ethical. The theory of servant leadership supports both the development and the growth of an employee, as well as aspires to fulfil the mission of ECEC.

Social constructionism provides the ontological and epistemological basis for the research, and the study is founded on a humanist conception of human beings. The context of the research was the ECEC services of the city of Lapua, Finland. The research data were collected from the organizational layers of the ECEC. The first layer was the Education Board of the City Council, representing the political level of the city decision-making. Second level was operational, namely, leaders of the ECEC, and the third level the employees in the ECEC. The data collection methods included focus group interviews, surveys, and reflective essays written by the leaders. The qualitative data and the answers to the open-ended questionnaire questions were analysed with the theory-driven content analysis.

The construction process of a servant leadership model in the organization was a collective and inclusive. It consisted of an initial analysis of the management culture and its structures in the city. Those results were compared to the theoretical objectives of the servant leadership framework. The objectives to be achieved in the management culture were set in the mission statement of the ECEC and the theoretical framework of the servant leadership. The role of the researcher was that of a catalyst, and the dynamics of the process were created by the reflections and interactions between the participants and the researcher.

Findings of the study indicate that the leaders in the ECEC found the humane perspective into leadership and daily management practices as the most important aspects in their own leadership, whereas decision-makers regarded financial indicators as their primary guiding force concerning their work as policy makers. The most underlined aspects of servant leadership were the delegation of tasks to employees, showing the direction for future, and empowerment. According to the findings, servant leadership seems to be applicable in the leadership of an educational organization in which the core characteristics are based on morals, values and on the ambitious objectives of humane education and development.

The objective of the study was to provide decision-makers, experts and trainers as well as leaders and employees with knowledge applicable in their work practice to enhance the positive development of working life. Furthermore, the thesis aims at to fostering discussion on the value of servant leadership in the societal context of leadership.