Liiketoiminnan suunnittelu emergentille teknologia-alustalle : case: virtuaalitodellisuus
Perämäki, Lauri (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905131613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905131613
Tiivistelmä
Teknologisen kehityksen sekä uusien toimintatapojen etsiminen on ollut pitkään organisaatioiden keskeinen mielenkiinnon kohde. Erityisen voimakkaasti tämä vaikuttaa strategiatyöskentelyyn, joka on teknologisen kehityksen tarkastelun tavoin usein tulevaisuuteen suuntautunutta. Tämän vuoksi aikana, jolloin teknologian omaksuminen on yhä nopeampaa, joutuvat organisaatiot suunnittelemaan ja asemoimaan itsensä yhä kaukaisemmalta tuntuvien teknologioiden suhteen.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan ennakoivaa suunnitteluprosessia, jolla organisaatiot lähestyvät uusia ja nousevia teknologioita, joiden katsotaan olevan tulevaisuudessa merkittäviä organisaation toiminnan kannalta. Tutkimuksen tapaukseksi on valittu virtuaalitodellisuus, joka on noussut viime aikoina yhä näkyvämpään rooliin julkisessa keskustelussa. Virtuaalitodellisuuteen liittyvää suunnitteluprosessia tarkastellaan käytännön kielitaitoa opettavan WordDive Oy:n avulla.
Tutkimuksen kirjallisuus yhdistää teknologian kehityksen ja organisaatioiden keskeiset keinot vastata siihen. Teorian aluksi käsiteltiin virtuaalitodellisuutta, josta kuitenkin palataan tarkastelemaan teknologista kehitystä yleisellä tasolla. Tämän jälkeen tarkastelussa siirryttiin alustatalouden ominaispiirteisiin niiden ollessa keskeinen tekijä tämän hetkisen virtuaalitodellisuusekosysteemin kehityksessä. Lopuksi tarkasteltiin organisaatioiden kykyä vastata kehitykseen innovaatioiden, sekä eksploratiivisen- ja iteratiivisen kehityksen avulla.
Tutkimuksen empiria on rakennettu osallistuvasta havainnoinnista ja tätä tukevista teemahaastatteluista. Havainnointi tapahtui kolmen kuukauden aikana, jonka aikana suoritettiin myös kaksi organisaatioin sisäistä, sekä kaksi organisaation ulkopuolista haastattelua.
Tutkimusaineiston pohjalta virtuaalitodellisuuden liiketoimintapotentiaali muodostui kohdeyritykselle sen kyvystä luoda todellisuutta jäljitteleviä tietokonesimulaatioita tilanteista, jossa laitteiston käyttäjä voisi harjoitella käytännön tilanteita alennetulla epäonnistumisen pelolla. Lisäksi virtuaalitodellisuusteknologian perustavanlaatuiset ominaisuudet olivat linjassa tarkasteltavan organisaation mission kanssa. Virtuaalitodellisuutta käsittelevässä suunnitteluprosessissa korostui laitteistoriippumaton kehitys, toimivien ominaisuuksien säilyttäminen iteratiivisessa prosessissa, sekä suurempi potentiaalisten ratkaisujen määrä tarkasteltaessa virtuaalitodellisuutta myös työkaluna, liiketoiminta-alustana ja ekosysteemi huomioiden.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan ennakoivaa suunnitteluprosessia, jolla organisaatiot lähestyvät uusia ja nousevia teknologioita, joiden katsotaan olevan tulevaisuudessa merkittäviä organisaation toiminnan kannalta. Tutkimuksen tapaukseksi on valittu virtuaalitodellisuus, joka on noussut viime aikoina yhä näkyvämpään rooliin julkisessa keskustelussa. Virtuaalitodellisuuteen liittyvää suunnitteluprosessia tarkastellaan käytännön kielitaitoa opettavan WordDive Oy:n avulla.
Tutkimuksen kirjallisuus yhdistää teknologian kehityksen ja organisaatioiden keskeiset keinot vastata siihen. Teorian aluksi käsiteltiin virtuaalitodellisuutta, josta kuitenkin palataan tarkastelemaan teknologista kehitystä yleisellä tasolla. Tämän jälkeen tarkastelussa siirryttiin alustatalouden ominaispiirteisiin niiden ollessa keskeinen tekijä tämän hetkisen virtuaalitodellisuusekosysteemin kehityksessä. Lopuksi tarkasteltiin organisaatioiden kykyä vastata kehitykseen innovaatioiden, sekä eksploratiivisen- ja iteratiivisen kehityksen avulla.
Tutkimuksen empiria on rakennettu osallistuvasta havainnoinnista ja tätä tukevista teemahaastatteluista. Havainnointi tapahtui kolmen kuukauden aikana, jonka aikana suoritettiin myös kaksi organisaatioin sisäistä, sekä kaksi organisaation ulkopuolista haastattelua.
Tutkimusaineiston pohjalta virtuaalitodellisuuden liiketoimintapotentiaali muodostui kohdeyritykselle sen kyvystä luoda todellisuutta jäljitteleviä tietokonesimulaatioita tilanteista, jossa laitteiston käyttäjä voisi harjoitella käytännön tilanteita alennetulla epäonnistumisen pelolla. Lisäksi virtuaalitodellisuusteknologian perustavanlaatuiset ominaisuudet olivat linjassa tarkasteltavan organisaation mission kanssa. Virtuaalitodellisuutta käsittelevässä suunnitteluprosessissa korostui laitteistoriippumaton kehitys, toimivien ominaisuuksien säilyttäminen iteratiivisessa prosessissa, sekä suurempi potentiaalisten ratkaisujen määrä tarkasteltaessa virtuaalitodellisuutta myös työkaluna, liiketoiminta-alustana ja ekosysteemi huomioiden.