Hallinnon tasojen välinen vuorovaikutus verkostotyöskentelyn edellytyksenä : aluekehittämiskeskustelut uutena alustana ministeriöiden ja maakuntien vuoropuhelulle
Pätilä, Salla (2019)
Pätilä, Salla
2019
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905091609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905091609
Tiivistelmä
Tammi-helmikuussa 2018 työ- ja elinkeinoministeriön johdolla järjestettiin aluekehittämiskeskustelujen simulaatiokierros, jonka tarkoituksena oli poikkihallinnollisesti tarkastella aluekehityksen nykytilannetta, tavoitteita ja tulevaisuuden toimenpiteitä kussakin 18 maakunnassa. Osana pääministeri Sipilän hallituksen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua kehitetyt maakuntakohtaiset keskustelut ovat uudenlainen vuoropuhelun areena, jolla on haluttu vahvistaa maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä aluekehittämisen kontekstissa.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan, minkälaiseksi ministeriöiden ja maakuntien välinen vuorovaikutus aluekehittämiskeskustelujen kontekstissa muodostui. Tutkimuksessa selvitetään, minkälainen työkalu ja vuorovaikutuksen foorumi aluekehittämiskeskustelut ovat, ja tukevatko ne hallinnon tasojen välistä verkostotyöskentelyä. Tutkimuksessa tarkastellaan hallinnon tasojen välistä vuorovaikutusta hallinnan verkostossa ja sitä, miten toimijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa verkoston kykyyn käsitellä hallinnon tasot ja sektorirajat ylittäviä horisontaalisia haasteita. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
1. minkälaiseksi hallinnon eri toimijoiden välinen vuorovaikutus aluekehittämiskeskustelujen valmistelussa ja keskustelutilanteessa haastateltavien mukaan muodostui
2. miten hallinnan verkostoja ja jäsenten välistä vuorovaikutusta käsittelevä kirjallisuus auttaa tulkitsemaan maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä aluekehittämiskeskustelujen kontekstissa ja
3. kokevatko eri toimijat aluekehittämiskeskustelut ja niihin valmistautumisen toimivana tapana tarttua sektorirajat ja hallinnontasot ylittäviin aluekehittämisen teemoihin?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu ensisijaisesti hallinnan verkostoja ja verkostojen jäsenten välistä vuorovaikutusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi teoreettista viitekehystä täydennetään suomalaista aluehallintoa ja aluekehitystä käsittelevällä kirjallisuudella. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä aluekehittämiskeskustelujen simulaatioon alkuvuonna 2018 osallistunutta ministeriön virkamiestä ja maakuntahallinnon edustajaa. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin työ- ja elinkeinoministeriön teettämää palautekyselyä, johon aluekehittämiskeskusteluihin ja niitä edeltäneeseen valmisteluprosessiin osallistuneet henkilöt vastasivat simulaatiokierroksen päätyttyä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Haastattelu- ja kyselyaineiston perusteella ministeriöiden ja maakuntien edustajien välistä vuorovaikutusta aluekehittämiskeskusteluissa voidaan pitää onnistuneena. Haastateltavat kokivat keskustelutilanteen miellyttävänä, ja vuoropuhelua pidettiin toimivana. Keskustelujen voidaan todeta lisänneen hallinnontasot ja -sektorit ylittävää vuorovaikutusta. Konkreettisten toimintaehdotusten ja seurannan puutetta voidaan kuitenkin pitää prosessin heikkona kohtana. Niitä lisäävien mekanismien avulla voitaisiin vahvistaa aluekehittämiskeskustelujen vaikuttavuutta hallinnonsektorit ja -tasot ylittävien haasteiden ratkaisemisessa.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan, minkälaiseksi ministeriöiden ja maakuntien välinen vuorovaikutus aluekehittämiskeskustelujen kontekstissa muodostui. Tutkimuksessa selvitetään, minkälainen työkalu ja vuorovaikutuksen foorumi aluekehittämiskeskustelut ovat, ja tukevatko ne hallinnon tasojen välistä verkostotyöskentelyä. Tutkimuksessa tarkastellaan hallinnon tasojen välistä vuorovaikutusta hallinnan verkostossa ja sitä, miten toimijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa verkoston kykyyn käsitellä hallinnon tasot ja sektorirajat ylittäviä horisontaalisia haasteita. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
1. minkälaiseksi hallinnon eri toimijoiden välinen vuorovaikutus aluekehittämiskeskustelujen valmistelussa ja keskustelutilanteessa haastateltavien mukaan muodostui
2. miten hallinnan verkostoja ja jäsenten välistä vuorovaikutusta käsittelevä kirjallisuus auttaa tulkitsemaan maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä aluekehittämiskeskustelujen kontekstissa ja
3. kokevatko eri toimijat aluekehittämiskeskustelut ja niihin valmistautumisen toimivana tapana tarttua sektorirajat ja hallinnontasot ylittäviin aluekehittämisen teemoihin?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu ensisijaisesti hallinnan verkostoja ja verkostojen jäsenten välistä vuorovaikutusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi teoreettista viitekehystä täydennetään suomalaista aluehallintoa ja aluekehitystä käsittelevällä kirjallisuudella. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä aluekehittämiskeskustelujen simulaatioon alkuvuonna 2018 osallistunutta ministeriön virkamiestä ja maakuntahallinnon edustajaa. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin työ- ja elinkeinoministeriön teettämää palautekyselyä, johon aluekehittämiskeskusteluihin ja niitä edeltäneeseen valmisteluprosessiin osallistuneet henkilöt vastasivat simulaatiokierroksen päätyttyä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Haastattelu- ja kyselyaineiston perusteella ministeriöiden ja maakuntien edustajien välistä vuorovaikutusta aluekehittämiskeskusteluissa voidaan pitää onnistuneena. Haastateltavat kokivat keskustelutilanteen miellyttävänä, ja vuoropuhelua pidettiin toimivana. Keskustelujen voidaan todeta lisänneen hallinnontasot ja -sektorit ylittävää vuorovaikutusta. Konkreettisten toimintaehdotusten ja seurannan puutetta voidaan kuitenkin pitää prosessin heikkona kohtana. Niitä lisäävien mekanismien avulla voitaisiin vahvistaa aluekehittämiskeskustelujen vaikuttavuutta hallinnonsektorit ja -tasot ylittävien haasteiden ratkaisemisessa.