Asiakkaan kokemukset hoidosta ja kohtelusta erikoissairaanhoidossa
Palomäki, Susanna (2019)
Palomäki, Susanna
Tampereen yliopisto
2019
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1067-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1067-7
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaiden hoitoon ja kohteluun liittyviä kokemuksia yliopistollisen sairaalan ja erikoissairaanhoidon kontekstissa. Hyvää hoitoa ja kohtelua määritellään erilaisissa säädöksissä ja organisaatioiden ohjeistuksissa. Tässä tutkimuksessa hyvää hoitoa ja kohtelua tarkastellaan Potilaslaissa (1992/785) julkilausuttujen potilaan oikeuksien pohjalta. Keskeisimpänä tutkimustehtävänä on tarkastella, mihin asiakkaat ovat tyytymättömiä hoidossa ja kohtelussa ja miten asiakkaiden tyytymättömyys huomioidaan erikoissairaanhoidossa. Kriittisten palvelukokemusten tarkastelu mahdollistaa myös tulkintojen tekemisen siitä, mitä asiakkaat toivovat hoidolta ja kohtelulta erikoissairaanhoidossa.
Tutkimuksessa hyödynnetään eri tiedonantajaryhmiltä kerättyä aineistoa. Aineistoina ovat erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikan entisten asiakkaiden teemahaastattelut (n=10), yhden yliopistollisen sairaalan muistutusasiakirjat (n=229) vuodelta 2012 tietyin rajauksin ja niihin sairaalan antamat vastaukset (n=226) sekä sairaalan vastauksen vuonna 2012 saaneille suunnatun kyselyn vastaukset (n=93). Jokaisella osatutkimuksella on ollut omat erilliset tutkimustehtävänsä, mutta luvun kuusi meta-analyysissä osatutkimusten tuloksia tarkastellaan Luhmannin systeemiteorian ohjaamana, sosiaalisten järjestelmien teoriaan painottuen. Analyysimenetelminä osatutkimuksissa käytetään teoriaohjaavaa ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Lisäksi osatutkimuksessa IV on vaikutteita Harvey Sacksin jäsenkategorisoinnin analyysimenetelmästä. Osatutkimusten meta-analyysissä hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimusaineistoissa asiakkaiden kokemukset esiintyvät lähinnä kriittisinä palvelukokemuksina. Teemahaastatteluaineiston (osatutkimukset I ja IV) analyysin tuloksista on nähtävissä, miten käsityksiä palvelun laadusta päivitetään ja muutetaan kohtaamiskokemusten jälkeen. Potilasmuistutusaineisto (osatutkimukset II ja III) puolestaan viittaa asiakkaiden toiveiden toteutumattomuuteen, joille asiakkaat lähtevät hakemaan oikeutusta. Yleisin seuraus muistutusprosessista on luottamuksen menettäminen muistutuksen kohteena olevaa työntekijää ja/tai yksikköä kohtaan. Lisäksi muistutuksen laatineet henkilöt raportoivat omien käsitystensä ja toimintatapojensa muuttumisesta vaativampaan suuntaan muistutusprosessin myötä. Aikaisemmat myönteiset kokemukset näyttävät kuitenkin ennaltaehkäisevän tyytymättömyyden vahvistumista ja laajentumista. Sairaalan sisäinen muistutusprosessi pettymyksen poistamisen mekanismina ei nykymuodossaan vaikuta kovin toimivalta. Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista oli tyytymättömiä muistutusprosessin toimivuuteen ja sairaalan antamaan vastaukseen.
Pettymys hoitoon ja kohteluun herättää asiakkaissa turvattomuuden tunteita. Tästä syystä asiakkaiden toiveita olisi hyvä kartoittaa säännöllisesti ja reagoida pettymystä aiheut taneisiin tilanteisiin mahdollisimman varhain, siellä missä ne ovat syntyneet. Sairaala organisaation sisäisen muistutusprosessin kehittämiselle kannattaa varata aikaa, mikäli halutaan välttää kaikkia osapuolia kuormittavia valitusprosesseja. Asiakkaiden toiveiden kartoitus ennen hoidon aloitusta ja välitön palautekeskustelu toimenpiteen tai hoidon jälkeen lisäisi asiakastyytyväisyyttä ja säästäisi todennäköisesti sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Tämän tutkimuksen pohjalta kehittämisen kohteet näyttävät olevan tyytymättömyyden hallinnoinnissa, asiakkaan toiveiden kartoittamisessa ja pettymysten ennakoinnissa. Niille henkilöille, jotka eivät kykene ajamaan omia oikeuksiaan, tulisi nimetä koordinoiva vastuuhenkilö.
Tutkimuksessa hyödynnetään eri tiedonantajaryhmiltä kerättyä aineistoa. Aineistoina ovat erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikan entisten asiakkaiden teemahaastattelut (n=10), yhden yliopistollisen sairaalan muistutusasiakirjat (n=229) vuodelta 2012 tietyin rajauksin ja niihin sairaalan antamat vastaukset (n=226) sekä sairaalan vastauksen vuonna 2012 saaneille suunnatun kyselyn vastaukset (n=93). Jokaisella osatutkimuksella on ollut omat erilliset tutkimustehtävänsä, mutta luvun kuusi meta-analyysissä osatutkimusten tuloksia tarkastellaan Luhmannin systeemiteorian ohjaamana, sosiaalisten järjestelmien teoriaan painottuen. Analyysimenetelminä osatutkimuksissa käytetään teoriaohjaavaa ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Lisäksi osatutkimuksessa IV on vaikutteita Harvey Sacksin jäsenkategorisoinnin analyysimenetelmästä. Osatutkimusten meta-analyysissä hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimusaineistoissa asiakkaiden kokemukset esiintyvät lähinnä kriittisinä palvelukokemuksina. Teemahaastatteluaineiston (osatutkimukset I ja IV) analyysin tuloksista on nähtävissä, miten käsityksiä palvelun laadusta päivitetään ja muutetaan kohtaamiskokemusten jälkeen. Potilasmuistutusaineisto (osatutkimukset II ja III) puolestaan viittaa asiakkaiden toiveiden toteutumattomuuteen, joille asiakkaat lähtevät hakemaan oikeutusta. Yleisin seuraus muistutusprosessista on luottamuksen menettäminen muistutuksen kohteena olevaa työntekijää ja/tai yksikköä kohtaan. Lisäksi muistutuksen laatineet henkilöt raportoivat omien käsitystensä ja toimintatapojensa muuttumisesta vaativampaan suuntaan muistutusprosessin myötä. Aikaisemmat myönteiset kokemukset näyttävät kuitenkin ennaltaehkäisevän tyytymättömyyden vahvistumista ja laajentumista. Sairaalan sisäinen muistutusprosessi pettymyksen poistamisen mekanismina ei nykymuodossaan vaikuta kovin toimivalta. Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista oli tyytymättömiä muistutusprosessin toimivuuteen ja sairaalan antamaan vastaukseen.
Pettymys hoitoon ja kohteluun herättää asiakkaissa turvattomuuden tunteita. Tästä syystä asiakkaiden toiveita olisi hyvä kartoittaa säännöllisesti ja reagoida pettymystä aiheut taneisiin tilanteisiin mahdollisimman varhain, siellä missä ne ovat syntyneet. Sairaala organisaation sisäisen muistutusprosessin kehittämiselle kannattaa varata aikaa, mikäli halutaan välttää kaikkia osapuolia kuormittavia valitusprosesseja. Asiakkaiden toiveiden kartoitus ennen hoidon aloitusta ja välitön palautekeskustelu toimenpiteen tai hoidon jälkeen lisäisi asiakastyytyväisyyttä ja säästäisi todennäköisesti sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Tämän tutkimuksen pohjalta kehittämisen kohteet näyttävät olevan tyytymättömyyden hallinnoinnissa, asiakkaan toiveiden kartoittamisessa ja pettymysten ennakoinnissa. Niille henkilöille, jotka eivät kykene ajamaan omia oikeuksiaan, tulisi nimetä koordinoiva vastuuhenkilö.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]