Social Involvement and Adolescent Smoking : Associations and Students’ Views of Smoking in a Vocational School Setting
Aho, Hanna (2019)
Aho, Hanna
Tampere University
2019
Terveystiede - Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1087-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1087-5
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikoululaisten tupakoinnin ja perheen osallisuuden, kouluun kiinnittymisen ja ystävyyssuhteiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin ryhmäkeskustelujen avulla lähihoitajaopiskelijoiden omia näkemyksiä tupakoinnistaan.
Kahta erilaista aineistoa käytettiin: 1) ensimmäisessä vaiheessa aineistona hyödynnettiin Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) keräämää kansallisesti edustavaa kouluterveyskyselyä (n=34 776) ammattikoululaisten osalta vuodelta 2013. 2) toisessa vaiheessa kerättiin laadullinen fokus-ryhmähaastatteluaineisto (N=29). Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Toisen vaiheen aineisto kerättiin kahdesta ammattioppilaitoksesta ja ryhmien keskustelut analysoitiin diskurssianalyysin avulla.
Tulosten mukaan yli kolmannes (36 %) ammattikoululaisista tupakoi päivittäin. Nuoret tupakoivat sitä todennäköisemmin mitä vähemmän vanhemmat osallistuivat nuoren elämään. Tupakoinnin todennäköisyyttä vähensi nuoren asuminen molempien vanhempien kanssa joko ydinperheessä tai vuoroviikoin vanhempien luona. Tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat todennäköisemmin kuin tupakoimattomien vanhempien lapset ja tämä yhteys säilyi, vaikka vanhemmat olisivat lopettaneet tupakoinnin. Äitien päivittäinen tupakointi liittyi eri tavalla tyttöjen tupakointiin, mutta isien tupakointi oli yhteydessä samansuuntaisesti sekä tyttöjen että poikien tupakointiin. Päivittäin tupakoivat opiskelijat kokivat saaneensa vähemmän opettajien tukea, pitivät koulusta vähemmän ja lintsasivat enemmän kuin tupakoimattomat oppilaat. Myös se, että opiskelijalla oli läheinen ystävä/ystäviä, koulun henkilökunnan tupakointi sekä kiusaaminen olivat yhteydessä tupakointiin. Tupakoivat lähihoitajat normalisoivat tupakointia, kokivat olevansa vastuullisia tupakoitsijoita, ajattelivat tupakointinsa olevan hallinnassa ja kokivat tupakoinnin olevan osa identiteettiään.
Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vanhempia tukea osallistumaan teini-ikäisen elämään ja ymmärtämään oman tupakointinsa yhteys nuoren tupakointiin. Opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen lisääminen ja tupakointikiellot saattavat edistää tupakoimattomuutta. Tupakonnin lopettamiseen liittyvässä ohjeistuksessa tulisi huomioida sosiaaliset suhteet ja tupakointiin liittyvä identiteetti.
Kahta erilaista aineistoa käytettiin: 1) ensimmäisessä vaiheessa aineistona hyödynnettiin Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) keräämää kansallisesti edustavaa kouluterveyskyselyä (n=34 776) ammattikoululaisten osalta vuodelta 2013. 2) toisessa vaiheessa kerättiin laadullinen fokus-ryhmähaastatteluaineisto (N=29). Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Toisen vaiheen aineisto kerättiin kahdesta ammattioppilaitoksesta ja ryhmien keskustelut analysoitiin diskurssianalyysin avulla.
Tulosten mukaan yli kolmannes (36 %) ammattikoululaisista tupakoi päivittäin. Nuoret tupakoivat sitä todennäköisemmin mitä vähemmän vanhemmat osallistuivat nuoren elämään. Tupakoinnin todennäköisyyttä vähensi nuoren asuminen molempien vanhempien kanssa joko ydinperheessä tai vuoroviikoin vanhempien luona. Tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat todennäköisemmin kuin tupakoimattomien vanhempien lapset ja tämä yhteys säilyi, vaikka vanhemmat olisivat lopettaneet tupakoinnin. Äitien päivittäinen tupakointi liittyi eri tavalla tyttöjen tupakointiin, mutta isien tupakointi oli yhteydessä samansuuntaisesti sekä tyttöjen että poikien tupakointiin. Päivittäin tupakoivat opiskelijat kokivat saaneensa vähemmän opettajien tukea, pitivät koulusta vähemmän ja lintsasivat enemmän kuin tupakoimattomat oppilaat. Myös se, että opiskelijalla oli läheinen ystävä/ystäviä, koulun henkilökunnan tupakointi sekä kiusaaminen olivat yhteydessä tupakointiin. Tupakoivat lähihoitajat normalisoivat tupakointia, kokivat olevansa vastuullisia tupakoitsijoita, ajattelivat tupakointinsa olevan hallinnassa ja kokivat tupakoinnin olevan osa identiteettiään.
Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vanhempia tukea osallistumaan teini-ikäisen elämään ja ymmärtämään oman tupakointinsa yhteys nuoren tupakointiin. Opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen lisääminen ja tupakointikiellot saattavat edistää tupakoimattomuutta. Tupakonnin lopettamiseen liittyvässä ohjeistuksessa tulisi huomioida sosiaaliset suhteet ja tupakointiin liittyvä identiteetti.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]