Social Involvement and Adolescent Smoking : Associations and Students’ Views of Smoking in a Vocational School Setting

Abstract

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikoululaisten tupakoinnin ja perheen osallisuuden, kouluun kiinnittymisen ja ystävyyssuhteiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin ryhmäkeskustelujen avulla lähihoitajaopiskelijoiden omia näkemyksiä tupakoinnistaan.

Kahta erilaista aineistoa käytettiin: 1) ensimmäisessä vaiheessa aineistona hyödynnettiin Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) keräämää kansallisesti edustavaa kouluterveyskyselyä (n=34 776) ammattikoululaisten osalta vuodelta 2013. 2) toisessa vaiheessa kerättiin laadullinen fokus-ryhmähaastatteluaineisto (N=29). Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Toisen vaiheen aineisto kerättiin kahdesta ammattioppilaitoksesta ja ryhmien keskustelut analysoitiin diskurssianalyysin avulla.

Tulosten mukaan yli kolmannes (36 %) ammattikoululaisista tupakoi päivittäin. Nuoret tupakoivat sitä todennäköisemmin mitä vähemmän vanhemmat osallistuivat nuoren elämään. Tupakoinnin todennäköisyyttä vähensi nuoren asuminen molempien vanhempien kanssa joko ydinperheessä tai vuoroviikoin vanhempien luona. Tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat todennäköisemmin kuin tupakoimattomien vanhempien lapset ja tämä yhteys säilyi, vaikka vanhemmat olisivat lopettaneet tupakoinnin. Äitien päivittäinen tupakointi liittyi eri tavalla tyttöjen tupakointiin, mutta isien tupakointi oli yhteydessä samansuuntaisesti sekä tyttöjen että poikien tupakointiin. Päivittäin tupakoivat opiskelijat kokivat saaneensa vähemmän opettajien tukea, pitivät koulusta vähemmän ja lintsasivat enemmän kuin tupakoimattomat oppilaat. Myös se, että opiskelijalla oli läheinen ystävä/ystäviä, koulun henkilökunnan tupakointi sekä kiusaaminen olivat yhteydessä tupakointiin. Tupakoivat lähihoitajat normalisoivat tupakointia, kokivat olevansa vastuullisia tupakoitsijoita, ajattelivat tupakointinsa olevan hallinnassa ja kokivat tupakoinnin olevan osa identiteettiään.

Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vanhempia tukea osallistumaan teini-ikäisen elämään ja ymmärtämään oman tupakointinsa yhteys nuoren tupakointiin. Opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen lisääminen ja tupakointikiellot saattavat edistää tupakoimattomuutta. Tupakonnin lopettamiseen liittyvässä ohjeistuksessa tulisi huomioida sosiaaliset suhteet ja tupakointiin liittyvä identiteetti.

The aim of this dissertation was to investigate the association between smoking behaviour and social involvement with the family, school connectedness and peer relations in a vocational school setting. In addition, in an attempt to gain a deeper insight into adolescent smoking-related perceptions, practical nurse students' own views on their smoking behaviour were examined in focus groups.

The study used two types of datasets: 1) the first phase of the study utilized the Health Promotion study (2013), a quantitative nationally representative sample (n=34, 776) collected by the National Institute for Health and Welfare and 2) the second phase used qualitative focus group interviews (N=29). First, the association between adolescent smoking and social involvement was evaluated using statistical methods such as multinomial regression analyses. Second, discourse analysis was applied to clarify the data emerging from qualitative focus group interviews.

The quantitative results indicated that higher scores of parental involvement were reflected in a reduced likelihood of an adolescent individual smoking when adjusted with socioeconomic factors, parental smoking, and respondent’s age. The likelihood of smoking was reduced in young people living with both parents in a nuclear family or in a dual-residence on alternate weeks. Those adolescents whose parents smoked were more likely to smoke than their pee rs with non-smoking parents. Daily smoking by a mother was clearly associated with her daughter’s smoking, but paternal smoking was equally related to smoking in both genders of offspring. Students who smoked daily perceived that they were receiving less support from teachers. Furthermore, these teenage smokers liked school less and were truant more often than those who did not smoke. Moreover, having a close friend/friends, a school staff member smoking on the school’s premises as well as the presence of bullying increased the likelihood that an individual would be a smoker. Qualitative results revealed that practical nurse students looked on smoking as a normal activity, felt that they smoked responsibly, thought that their smoking was under control and considered that smoking was a part of their identity.

The information emerging from this study may make parents more aware of why it is so important that they are actively involved in their teenager’s life. Vocational training schools should undertake the following actions; increasing student connectedness, decreasing bullying and prohibiting smoking in the surroundings of the school in accordance with the law of tobacco (2016). In guidance and programs aiming at cigarette cessation, more emphasis should be placed on peer attachment and smoking as a part of a teenager’s identity.