Naiset metsäammattilaisina : sukupuolen merkityksiä metsäalalla ja ammatti-identiteettityössä
Rantala, Anniriikka (2019)
Rantala, Anniriikka
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021588
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsittelen sukupuolen merkityksiä metsäalalla. Aikaisemmassa tutkimuksessa miesenemmistöisillä aloilla työskentelevien naisten on havaittu kohtaavan organisaatioiden rakenteisiin ja käytäntöihin liittyviä ongelmia, jotka voivat vaikeuttaa urakehitystä sekä heikentää työssä viihtymistä. Lisäksi sukupuolisegregoituneiden alojen ”ainokaisten” on havaittu vastaavan heihin kohdistuviin sukupuoliroolien mukaisiin odotuksiin identiteettityöllä, jonka kautta neuvotellaan sukupuolen ja ammatti-identiteetin välisiä suhteita. Tässä tutkimuksessa selvitän, millaisia sukupuolistavia rakenteita ja käytäntöjä miesenemmistöisellä metsäalalla työskentelevät naiset kohtaavat sekä tutkin tapoja, joilla metsäammattilaisina työskentelevät naiset rakentavat sukupuolen ja ammatti-identiteetin suhteita puhuessaan työstään.
Haastattelin tutkimukseeni seitsemää metsätalouden ammattilaista. Analysoin aineistoa teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka viitekehyksenä käytän sukupuolen tuottamisen ja identiteettityön teoretisointeja. Sukupuolen tuottamisen analyysin avulla tarkastelen aineistossa rakentuvia tapoja, jotka tuottavat sukupuolijärjestystä metsäalan sosiaalisissa rakenteissa ja käytännöissä sekä haastattelemieni naisten puheessa metsäammattilaisuudesta. Identiteettityön analyysin avulla tarkastelen ammatti-identiteettiä vahvistavia omaksumisen ja etäännyttämisen keinoja sekä identiteettityötä sukupuolta tuottavana. Tutkimuksen tulosten mukaan metsäalan sukupuolistavat rakenteet ja käytännöt näkyvät töiden sukupuolisegregaationa, työn ja muun elämän yhdistämisen ongelmina sekä naisten kohtaamina muistutuksina sukupuolesta. Tulokset osoittavat metsäalan naisten rakentavan ammatti-identiteetin ja sukupuolen suhteita moninaisilla tavoilla. Identiteettityön tavat voivat ylläpitää alalla ilmeneviä käsityksiä naisille sopiviksi mielletyistä tavoista toimia metsäammattilaisina sekä rakentaa hierarkioita naisten ja miesten työyhteisöjen sekä erilaisten naisten välille. Naiset myös uudistavat metsäammattilaisuutta ja alan käytäntöjä etääntymällä vanhakantaisiksi katsotuista metsäalan instituutioista sekä määrittelemällä sukupuolen ja ammatti-identiteetin suhteita totutusta poikkeavilla tavoilla.
Vaikka naiset eivät ole enää yhtä harvinaisia metsätalouden ammattilaisia kuin vielä neljäkymmentä vuotta sitten, kertovat tulokset metsäalan maskuliinisuuksien muuttuvan hitaasti. Tutkimuksen johtopäätöksinä esitän metsäalan ja myös laajemmin yhteiskuntapolitiikan tarvitsevan tasa-arvoa edistävää kehittämistä esimerkiksi perhepolitiikan ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen keinoin, jotta erilaiset tavat olla metsäammattilainen tulisivat arvostetuiksi, ja sukupuolia eriarvoistavia rakenteita ja käytäntöjä voitaisiin purkaa. Tämä on tärkeää, jotta voidaan turvata metsäalan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä kehittää ammatti-identiteettien ja organisaatioiden muutoskykyisyyttä kohti monimuotoista ja tasa-arvoista metsäalaa.
Haastattelin tutkimukseeni seitsemää metsätalouden ammattilaista. Analysoin aineistoa teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka viitekehyksenä käytän sukupuolen tuottamisen ja identiteettityön teoretisointeja. Sukupuolen tuottamisen analyysin avulla tarkastelen aineistossa rakentuvia tapoja, jotka tuottavat sukupuolijärjestystä metsäalan sosiaalisissa rakenteissa ja käytännöissä sekä haastattelemieni naisten puheessa metsäammattilaisuudesta. Identiteettityön analyysin avulla tarkastelen ammatti-identiteettiä vahvistavia omaksumisen ja etäännyttämisen keinoja sekä identiteettityötä sukupuolta tuottavana. Tutkimuksen tulosten mukaan metsäalan sukupuolistavat rakenteet ja käytännöt näkyvät töiden sukupuolisegregaationa, työn ja muun elämän yhdistämisen ongelmina sekä naisten kohtaamina muistutuksina sukupuolesta. Tulokset osoittavat metsäalan naisten rakentavan ammatti-identiteetin ja sukupuolen suhteita moninaisilla tavoilla. Identiteettityön tavat voivat ylläpitää alalla ilmeneviä käsityksiä naisille sopiviksi mielletyistä tavoista toimia metsäammattilaisina sekä rakentaa hierarkioita naisten ja miesten työyhteisöjen sekä erilaisten naisten välille. Naiset myös uudistavat metsäammattilaisuutta ja alan käytäntöjä etääntymällä vanhakantaisiksi katsotuista metsäalan instituutioista sekä määrittelemällä sukupuolen ja ammatti-identiteetin suhteita totutusta poikkeavilla tavoilla.
Vaikka naiset eivät ole enää yhtä harvinaisia metsätalouden ammattilaisia kuin vielä neljäkymmentä vuotta sitten, kertovat tulokset metsäalan maskuliinisuuksien muuttuvan hitaasti. Tutkimuksen johtopäätöksinä esitän metsäalan ja myös laajemmin yhteiskuntapolitiikan tarvitsevan tasa-arvoa edistävää kehittämistä esimerkiksi perhepolitiikan ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen keinoin, jotta erilaiset tavat olla metsäammattilainen tulisivat arvostetuiksi, ja sukupuolia eriarvoistavia rakenteita ja käytäntöjä voitaisiin purkaa. Tämä on tärkeää, jotta voidaan turvata metsäalan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä kehittää ammatti-identiteettien ja organisaatioiden muutoskykyisyyttä kohti monimuotoista ja tasa-arvoista metsäalaa.