"Kannustaa ja osoittaa vahvuuksia" : huoltajien käsityksiä oppilasarvioinnin tärkeimmästä tehtävästä
Mertanen, Maria; Nurminen, Roosa (2019)
Mertanen, Maria
Nurminen, Roosa
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905021581
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää huoltajien käsityksiä arvioinnin tärkeimmästä tehtävästä oman lapsensa kannalta. Toisena tavoitteena oli selvittää, minkälaista arviointitietoa huoltajat itse toivovat saavansa oppilasarvioinnin avulla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, arvostavatko huoltajat yhteistyötä kodin ja koulun välillä arviointitoiminnassa.
Aiempien tutkimusten perusteella oppilasarviointi on osa oppilaan jokapäiväistä koulunkäyntiä. Oppilasarviointiin osallistuu opettajan lisäksi oppilas tehden itsearviointia sekä oppilaan huoltajat arviointikeskusteluiden ja mahdollisten jaksoarviointien myötä. Huoltajien rooli oppilaan koulunkäynnin tukijana on merkittävä, minkä vuoksi yhteistyö kodin ja koulun välillä korostuu. Säännöllisen kasvatusyhteistyön avulla ohjataan ja motivoidaan oppilasta niin, että hän saa itse aikaan oman onnistumisensa.
Tutkimuksen kohteena oli huoltajien käsitykset, minkä vuoksi tutkimussuuntaukseksi valittiin fenomenografia. Hermeneuttinen ote sisältyy tutkimukseen, koska tutkimuksessa pyrittiin tulkitsemaan ja ymmärtämään huoltajien käsityksiä. Tutkimusaineisto saatiin valmiina Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan osaamisen kehittämispalvelulta (Osake). Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) teetti vuonna 2018 kyselyn Tampereen seudun oppilaille sekä heidän huoltajilleen, opettajilleen ja rehtoreilleen. Huoltajille kohdistettuun kyselyyn vastasi 458 huoltajaa, joista 337 huoltajaa vastasi tässä tutkimuksessa tarkasteltavaan avoimeen kysymykseen. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka pohjalta muodostettiin neljä tutkimustuloksia kuvaavaa teemaa: myönteinen, kriittinen ja realistinen arvioinnin luonne sekä kasvatusyhteistyö.
Tutkimuksessa havaittiin huoltajien arvostavan myönteistä arviointipalautetta, joka on motivoivaa ja lapsen itsetuntoa kehittävää. Lisäksi huoltajat korostivat oppilaan kehityskohteista ja koulunkäynnin haasteista kertomista yhdessä myönteiseksi tai realistiseksi luokitellun asian kanssa. Lähes puolet huoltajista arvostivat arviointitiedossa lapsen realistisen osaamisen tason kuvailua. Huoltajien käsitysten perusteella opettajan tulisi korostaa arvioinnissa myönteisten asioiden esiin tuomista, mutta samalla kertoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen todenmukainen tieto siitä, mikä on oppilaan osaamisen taso. Huoltajien käsitykset arvioinnin tärkeimmästä tehtävästä ovat melko yhtenevät opetussuunnitelman ja aiempien tutkimusten kanssa. Aiemmin tutkitun teorian perusteella oppilasarvioinnin tehtävänä on antaa oppilaille jatkuvaa arviointipalautetta, kun taas tulosten perusteella huoltajien käsitykset arvioinnin tärkeimmästä tehtävästä eivät kuvailleet arvioinnin jatkuvuutta. Sen sijaan aiemmissa tutkimuksissa korostettu arvioinnin oikeudenmukainen luonne näkyi myös huoltajien käsityksissä. Huoltajien käsitysten perusteella arviointi on summatiivista, saavutettujen tulosten vertailua asetettuihin tavoitteisiin, kun taas aiemmissa tutkimuksissa ja vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilasarvioinnin formatiivista luonnetta.
Aiempien tutkimusten perusteella oppilasarviointi on osa oppilaan jokapäiväistä koulunkäyntiä. Oppilasarviointiin osallistuu opettajan lisäksi oppilas tehden itsearviointia sekä oppilaan huoltajat arviointikeskusteluiden ja mahdollisten jaksoarviointien myötä. Huoltajien rooli oppilaan koulunkäynnin tukijana on merkittävä, minkä vuoksi yhteistyö kodin ja koulun välillä korostuu. Säännöllisen kasvatusyhteistyön avulla ohjataan ja motivoidaan oppilasta niin, että hän saa itse aikaan oman onnistumisensa.
Tutkimuksen kohteena oli huoltajien käsitykset, minkä vuoksi tutkimussuuntaukseksi valittiin fenomenografia. Hermeneuttinen ote sisältyy tutkimukseen, koska tutkimuksessa pyrittiin tulkitsemaan ja ymmärtämään huoltajien käsityksiä. Tutkimusaineisto saatiin valmiina Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan osaamisen kehittämispalvelulta (Osake). Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) teetti vuonna 2018 kyselyn Tampereen seudun oppilaille sekä heidän huoltajilleen, opettajilleen ja rehtoreilleen. Huoltajille kohdistettuun kyselyyn vastasi 458 huoltajaa, joista 337 huoltajaa vastasi tässä tutkimuksessa tarkasteltavaan avoimeen kysymykseen. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka pohjalta muodostettiin neljä tutkimustuloksia kuvaavaa teemaa: myönteinen, kriittinen ja realistinen arvioinnin luonne sekä kasvatusyhteistyö.
Tutkimuksessa havaittiin huoltajien arvostavan myönteistä arviointipalautetta, joka on motivoivaa ja lapsen itsetuntoa kehittävää. Lisäksi huoltajat korostivat oppilaan kehityskohteista ja koulunkäynnin haasteista kertomista yhdessä myönteiseksi tai realistiseksi luokitellun asian kanssa. Lähes puolet huoltajista arvostivat arviointitiedossa lapsen realistisen osaamisen tason kuvailua. Huoltajien käsitysten perusteella opettajan tulisi korostaa arvioinnissa myönteisten asioiden esiin tuomista, mutta samalla kertoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen todenmukainen tieto siitä, mikä on oppilaan osaamisen taso. Huoltajien käsitykset arvioinnin tärkeimmästä tehtävästä ovat melko yhtenevät opetussuunnitelman ja aiempien tutkimusten kanssa. Aiemmin tutkitun teorian perusteella oppilasarvioinnin tehtävänä on antaa oppilaille jatkuvaa arviointipalautetta, kun taas tulosten perusteella huoltajien käsitykset arvioinnin tärkeimmästä tehtävästä eivät kuvailleet arvioinnin jatkuvuutta. Sen sijaan aiemmissa tutkimuksissa korostettu arvioinnin oikeudenmukainen luonne näkyi myös huoltajien käsityksissä. Huoltajien käsitysten perusteella arviointi on summatiivista, saavutettujen tulosten vertailua asetettuihin tavoitteisiin, kun taas aiemmissa tutkimuksissa ja vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilasarvioinnin formatiivista luonnetta.