Näyttelemisen ruumiillisuus ja intuitio : kaksi tapaani lähestyä opittua
Kollberg, Oliver (2019)
2019
Teatterityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Theatre Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904261557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904261557
Tiivistelmä
Tässä teatteritaiteen maisterin opinnäytteessäni jäsennän ja artikuloin omaa näyttelemistäni ja näyttelijäntekniikkaani. Ajattelussani korostuvat erityisesti näyttelemisen ruumiillisuus ja ruumiin ajattelu. Tavoitteeni on näyttelemiseni avaamisen myötä ennen kaikkea paremmin ymmärtää näyttelemisen ytimessä olevaa vaikeasti sanallistettavaa ruumiillista elementtiä. Olen nimennyt tämän elementin ruumiinintuitioksi, korostaakseni näyttelemiseni ruumiillisuutta ja intuitiivisuutta erotuksena mielen ja tietoisen ajattelun tasosta. Kuvaan esimerkkien kautta ruumiinintuition seuraamisen roolia käyttökelpoisen näyttelemisen materiaalin tuottajana. Tarkastelen myös vaihtuvien näyttelemisen parametrien muodostamaa kehystä, jossa ruumiinintuitioni toimii. Tätä aina kulloiseenkin näyttelemisen kontekstiin liittyvää kehystä nimitän ruumiinlogiikaksi. Muita oleellisia käsittelemiäni näkökulmia näyttelemiseeni ovat leikki, subjektiviteetti, huomion ohjaaminen, Chekhov-tekniikka sekä itsetunto.
Tukeudun tässä opinnäytteessäni oman kokemukseni lisäksi erityisesti Mikko Bredenbergin väitöstutkimukseen, Katariina Nummisen leikkiä käsittelevään artikkeliin, Elina Pirisen haastatteluun sekä Lenard Petitin pitämään Chehov- tekniikan kurssiin. Käytännön näyttelemisen kuvauksien pohjana toimivat erityisesti työharjoitteluproduktioni Saituri Oulun kaupunginteatterissa 2017–2018 sekä taiteellinen opinnäytteeni Jyväskylän kaupunginteatterin Sydänmaa-produktiossa 2018–2019.
Opinnäytteeni lopputuloksena on näyttelemistäni itselleni relevantilla tavalla sanallistava malli, joka kuvaa tämänhetkistä käsitystäni omasta näyttelemisestäni. Pyrin näissä käytännön kuvauksissa pääsemään sen äärelle, miltä näytteleminen tuntuu ruumiissani, ja miten hahmottelemaani näyttelemisen mallia käytän. Toivon muidenkin voivan saada siitä näkökulmaa omaan näyttelijäntyölliseen ajatteluunsa. Pyrin tämän opinnäytteeni kautta osaltani osallistumaan laajempaan käynnissä olevaan näyttelemisen sanallistamisen prosessiin.
Tukeudun tässä opinnäytteessäni oman kokemukseni lisäksi erityisesti Mikko Bredenbergin väitöstutkimukseen, Katariina Nummisen leikkiä käsittelevään artikkeliin, Elina Pirisen haastatteluun sekä Lenard Petitin pitämään Chehov- tekniikan kurssiin. Käytännön näyttelemisen kuvauksien pohjana toimivat erityisesti työharjoitteluproduktioni Saituri Oulun kaupunginteatterissa 2017–2018 sekä taiteellinen opinnäytteeni Jyväskylän kaupunginteatterin Sydänmaa-produktiossa 2018–2019.
Opinnäytteeni lopputuloksena on näyttelemistäni itselleni relevantilla tavalla sanallistava malli, joka kuvaa tämänhetkistä käsitystäni omasta näyttelemisestäni. Pyrin näissä käytännön kuvauksissa pääsemään sen äärelle, miltä näytteleminen tuntuu ruumiissani, ja miten hahmottelemaani näyttelemisen mallia käytän. Toivon muidenkin voivan saada siitä näkökulmaa omaan näyttelijäntyölliseen ajatteluunsa. Pyrin tämän opinnäytteeni kautta osaltani osallistumaan laajempaan käynnissä olevaan näyttelemisen sanallistamisen prosessiin.