”… det kan finnas mögel i produkten.” : en studie av hur livsmedelsföretag kommunicerar via sina pressmeddelanden
Nummi, Nette (2019)
2019
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904261547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904261547
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten elintarvikealan yritykset viestivät lehdistötiedotteillaan. Tutkin ensin neljän suuren elintarvikeyrityksen Arlan, Valion, HKScanin ja Atrian käsityksiä lehdistötiedotteiden roolista viestinnässä. Tämän jälkeen tarkastelen yritysten lehdistötiedotteiden viestintää retorisesta näkökulmasta ja tutkin, minkälaisia keinoja yritykset käyttävät vaikuttaakseen lukijoihinsa.
Tutkimuksessani olen haastatellut puhelimitse edellä mainitun neljän yrityksen viestintävastaavia. Lisäksi tutkimusaineistoni koostuu mainittujen yritysten 36 lehdistötiedotteesta. Lehdistötiedotteet ovat takaisinveto- ja lanseerauslehdistötiedotteita sekä lehdistötiedotteita, jotka viestivät yrityksessä tapahtuvista muutoksista. Haastatteluaineiston analysoin laadullisin menetelmin etsimällä vastauksista yhteneviä ja eroavia piirteitä, jotka ilmentävät lehdistötiedotteiden roolia viestintävälineenä. Lehdistötiedotteet analysoin retorisen kolmijaon avulla keskittyen niihin kielellisiin, sisällöllisiin ja rakenteellisiin keinoihin, joilla yritykset vaikuttavat lukijoihinsa.
Tutkimuksestani käy ilmi, että lehdistötiedotteet pyrkivät tiedotteen klassista kaavaa noudattamalla viestimään uusista tuotteistaan ja vastuullisesta toiminnastaan. Informoinnin ohessa lehdistötiedotteet pyrkivät vaikuttamaan yrityskuvaan ja lukijaan sekä tukemaan yrityksen strategiaa. Lehdistötiedotteet vaikuttavat lukijoihinsa vetoamalla omaan uskottavuuteensa sekä lukijan tunteisiin ja järkeen. Yritysten uskottavuutta korostavista keinoista käytetään eniten me-retoriikkaa, tunteisiin vedotaan eniten positiivisia tunteita herättävillä sanoilla ja järkeen vedotaan useimmin numeroilla. Kaiken kaikkiaan eniten käytetään tunteisiin vetoavia keinoja. Ympäristö ja terveys nousevat teemoina esiin vaikuttavien keinojen yhteydessä.
Eri lehdistötiedotetyypeissä vaikutetaan hieman eri tavoin. Takaisinvetolehdistötiedoissa käytetään muun muassa toistoa ja pahoittelua, kun taas lanseerauslehdistötiedotteissa esiintyy positiivisia sanoja ja puhuttelua. Muutoksista viestivät lehdistötiedotteet vaikuttavat puolestaan lukijoihinsa käyttämällä usein me-sanaa ja vertailua. Erot vaikuttavien keinojen käytössä ovat suurempia eri yritysten välillä kuin alakohtaisesti. Valio käyttää vaikuttavia keinojen eniten, kun taas Atria käyttää keinoja vähiten.
Tutkimuksessani olen haastatellut puhelimitse edellä mainitun neljän yrityksen viestintävastaavia. Lisäksi tutkimusaineistoni koostuu mainittujen yritysten 36 lehdistötiedotteesta. Lehdistötiedotteet ovat takaisinveto- ja lanseerauslehdistötiedotteita sekä lehdistötiedotteita, jotka viestivät yrityksessä tapahtuvista muutoksista. Haastatteluaineiston analysoin laadullisin menetelmin etsimällä vastauksista yhteneviä ja eroavia piirteitä, jotka ilmentävät lehdistötiedotteiden roolia viestintävälineenä. Lehdistötiedotteet analysoin retorisen kolmijaon avulla keskittyen niihin kielellisiin, sisällöllisiin ja rakenteellisiin keinoihin, joilla yritykset vaikuttavat lukijoihinsa.
Tutkimuksestani käy ilmi, että lehdistötiedotteet pyrkivät tiedotteen klassista kaavaa noudattamalla viestimään uusista tuotteistaan ja vastuullisesta toiminnastaan. Informoinnin ohessa lehdistötiedotteet pyrkivät vaikuttamaan yrityskuvaan ja lukijaan sekä tukemaan yrityksen strategiaa. Lehdistötiedotteet vaikuttavat lukijoihinsa vetoamalla omaan uskottavuuteensa sekä lukijan tunteisiin ja järkeen. Yritysten uskottavuutta korostavista keinoista käytetään eniten me-retoriikkaa, tunteisiin vedotaan eniten positiivisia tunteita herättävillä sanoilla ja järkeen vedotaan useimmin numeroilla. Kaiken kaikkiaan eniten käytetään tunteisiin vetoavia keinoja. Ympäristö ja terveys nousevat teemoina esiin vaikuttavien keinojen yhteydessä.
Eri lehdistötiedotetyypeissä vaikutetaan hieman eri tavoin. Takaisinvetolehdistötiedoissa käytetään muun muassa toistoa ja pahoittelua, kun taas lanseerauslehdistötiedotteissa esiintyy positiivisia sanoja ja puhuttelua. Muutoksista viestivät lehdistötiedotteet vaikuttavat puolestaan lukijoihinsa käyttämällä usein me-sanaa ja vertailua. Erot vaikuttavien keinojen käytössä ovat suurempia eri yritysten välillä kuin alakohtaisesti. Valio käyttää vaikuttavia keinojen eniten, kun taas Atria käyttää keinoja vähiten.