Tulospalkkiojärjestelmät ja kollektiiviset lisäeläkejärjestelmät työoikeuden näkökulmasta
Vehviläinen, Susanna (2019)
Vehviläinen, Susanna
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904251544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904251544
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tulospalkkiojärjestelmät ja kollektiiviset lisäeläkejärjestelmät työoikeuden näkökulmasta. Työoikeus on pääasiassa keskittynyt yksittäisen työntekijän ja työnantajan välisen oikeussuhteen normittamiseen ja erityisesti työsuhteen vähimmäisehtojen määrittelyyn. Tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmät ovat palkan sijaan palkitsemisen ja johtamisen keino. Tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien lisäetuusluonteisuus ja kollektiivisuus ovat siten työoikeuden näkökulmasta poikkeuksellisia. Lisäksi niistä tekee työoikeuden kannalta poikkeuksellisia se, että ne perustuvat työnantajan vapaaehtoisuuteen.
Kun työnantaja haluaa yksipuolisesti muuttaa kollektiivista tulospalkkio- tai lisäeläkejärjestelmää, nousee esiin kysymys järjestelmien sitovuudesta. Tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien kollektiivisuuden ja lisäetuusluonteisuuden vuosi niiden työoikeudellinen asema ei ole aivan yksinkertainen työoikeuden yleisten oppien kannalta, sillä työoikeuden yleiset opit ovat kehitetty kuvaamaan ensisijaisesti yksittäisessä työsuhteessa sovellettavia vähimmäisehtoja ja työnantajan ja työntekijän työsopimuksessa sopimia ehtoja.
Tutkielman tavoitteena on löytää tarkoituksenmukainen tapa jäsentää tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien työoikeudellista asemaa. Tavoitteen kannalta on keskeistä selvittää, millaisia työnteon ehtoja tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmä ovat, millaisissa tilanteissa tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmiä ei ole perusteltua pitää työnantajaa sitovina ja mitä muita seikkoja tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien soveltamisessa tulisi ottaa huomioon työoikeuden kannalta.
Tutkielman metodi on lainopillinen. Tutkielmassa jäsennetään tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien asemaa osin vallitsevan lainopin ja osin vaihtoehtoisen lainopin avulla.
Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmät tulisi jäsentää ensisijaisesti työnantajan valtaoikeuksien perusteella luoduiksi järjestelmiksi, joita työnantajalla on mahdollisuus muuttaa yksipuolisesti. Työoikeuden kannalta tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien soveltamisessa korostuu erityisesti henkilöstön tasapuolinen kohtelu.
Kun työnantaja haluaa yksipuolisesti muuttaa kollektiivista tulospalkkio- tai lisäeläkejärjestelmää, nousee esiin kysymys järjestelmien sitovuudesta. Tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien kollektiivisuuden ja lisäetuusluonteisuuden vuosi niiden työoikeudellinen asema ei ole aivan yksinkertainen työoikeuden yleisten oppien kannalta, sillä työoikeuden yleiset opit ovat kehitetty kuvaamaan ensisijaisesti yksittäisessä työsuhteessa sovellettavia vähimmäisehtoja ja työnantajan ja työntekijän työsopimuksessa sopimia ehtoja.
Tutkielman tavoitteena on löytää tarkoituksenmukainen tapa jäsentää tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien työoikeudellista asemaa. Tavoitteen kannalta on keskeistä selvittää, millaisia työnteon ehtoja tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmä ovat, millaisissa tilanteissa tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmiä ei ole perusteltua pitää työnantajaa sitovina ja mitä muita seikkoja tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien soveltamisessa tulisi ottaa huomioon työoikeuden kannalta.
Tutkielman metodi on lainopillinen. Tutkielmassa jäsennetään tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien asemaa osin vallitsevan lainopin ja osin vaihtoehtoisen lainopin avulla.
Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmät tulisi jäsentää ensisijaisesti työnantajan valtaoikeuksien perusteella luoduiksi järjestelmiksi, joita työnantajalla on mahdollisuus muuttaa yksipuolisesti. Työoikeuden kannalta tulospalkkio- ja lisäeläkejärjestelmien soveltamisessa korostuu erityisesti henkilöstön tasapuolinen kohtelu.